Ero sivun ”Tervahöyry Ahto” versioiden välillä

Kohteesta Rajupusuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
(2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
 +
[[Image:Ahto tyhjänä laiturissa pienennetty.jpg|center|Vihavaisten tervahöyry Ahto]]
 +
 
Tervahöyry Ahto rakennettiin Partalansaaren Niittulahdessa 1910. Rakennuttaja ja ensimmäinen omistaja oli Kervilän Kalle Vihavainen. Myöhempiä omistajia olivat Sikolahden Abraham Vihavainen 1924-1927 ja Kasan Juho Edvard Vihavainen 1928-1949. Laivalla vietiin puutavaraa mm. Pietariin ja Helsinkiin Saimaan kanavan kautta ja paluulastina tuotiin tavaraa kauppoihin ja muuhun myyntiin. Vuonna 1949 laiva poistettiin rekisteristä ja purettiin ilmeisesti noin 1952 Sikolahden talon hiekkarannalla.  
 
Tervahöyry Ahto rakennettiin Partalansaaren Niittulahdessa 1910. Rakennuttaja ja ensimmäinen omistaja oli Kervilän Kalle Vihavainen. Myöhempiä omistajia olivat Sikolahden Abraham Vihavainen 1924-1927 ja Kasan Juho Edvard Vihavainen 1928-1949. Laivalla vietiin puutavaraa mm. Pietariin ja Helsinkiin Saimaan kanavan kautta ja paluulastina tuotiin tavaraa kauppoihin ja muuhun myyntiin. Vuonna 1949 laiva poistettiin rekisteristä ja purettiin ilmeisesti noin 1952 Sikolahden talon hiekkarannalla.  
  
Rivi 16: Rivi 18:
  
 
Laiva oli pitkään kulkukunnossa ja välirauhan aikana sotilaat tekivät laivalla huviretkiä. Jatkosodan aikana laivaa pommitettiin, mutta pommit putosivat Pesosen saarien väliin. Myöhemmin Ahtosta piti käydä pumppaamassa vettä, jotta se ei olisi uponnut. Abrahamin talon rannassa oli myös [[Sikolahden laivalaituri|laivalaituri]], jossa pohja-arkkuina oli ¨hirsirakennuksia¨ täytettynä kivillä ja upotettuna veteen Ranta oli syvä siltä kohdin ja laituriin pysähtyi tarvittaessa matkustajalaivat.  
 
Laiva oli pitkään kulkukunnossa ja välirauhan aikana sotilaat tekivät laivalla huviretkiä. Jatkosodan aikana laivaa pommitettiin, mutta pommit putosivat Pesosen saarien väliin. Myöhemmin Ahtosta piti käydä pumppaamassa vettä, jotta se ei olisi uponnut. Abrahamin talon rannassa oli myös [[Sikolahden laivalaituri|laivalaituri]], jossa pohja-arkkuina oli ¨hirsirakennuksia¨ täytettynä kivillä ja upotettuna veteen Ranta oli syvä siltä kohdin ja laituriin pysähtyi tarvittaessa matkustajalaivat.  
 +
 +
<br>
 +
 +
<br>
  
 
== AHTON MYÖHEMMÄT VAIHEET  ==
 
== AHTON MYÖHEMMÄT VAIHEET  ==
Rivi 47: Rivi 53:
 
Abraham Vihavaisen vanhin poika Veikki Vihavainen, joka ajoittain työskenteli laivassa sai alasimen ja sumusireenin muistoksi laivasta. Alasin ja sumusireeni löytyivät sitten 2007 Paulin Vihavaisen hallusta niinkuin pitikin.  
 
Abraham Vihavaisen vanhin poika Veikki Vihavainen, joka ajoittain työskenteli laivassa sai alasimen ja sumusireenin muistoksi laivasta. Alasin ja sumusireeni löytyivät sitten 2007 Paulin Vihavaisen hallusta niinkuin pitikin.  
  
[[Category:Kulttuuri]][[Category:Laivat_ja_laivalaiturit]][[Category:Sulkava]][[Category:Suomi]]
+
[[Category:Kulttuuri]] [[Category:Laivat_ja_laivalaiturit]] [[Category:Sulkava]] [[Category:Suomi]]

Nykyinen versio 29. elokuuta 2011 kello 13.53

Vihavaisten tervahöyry Ahto

Tervahöyry Ahto rakennettiin Partalansaaren Niittulahdessa 1910. Rakennuttaja ja ensimmäinen omistaja oli Kervilän Kalle Vihavainen. Myöhempiä omistajia olivat Sikolahden Abraham Vihavainen 1924-1927 ja Kasan Juho Edvard Vihavainen 1928-1949. Laivalla vietiin puutavaraa mm. Pietariin ja Helsinkiin Saimaan kanavan kautta ja paluulastina tuotiin tavaraa kauppoihin ja muuhun myyntiin. Vuonna 1949 laiva poistettiin rekisteristä ja purettiin ilmeisesti noin 1952 Sikolahden talon hiekkarannalla.

Teknisiä tietoja:

Pituus 30,61 m

Leveys 6,9 m

bruttotilavuus 371,9 kuutiota, netto 212,56 kuutiota, 75 rek.ton

Combound-höyrykone varustettuna mäntäluistilla eli kaksipaisuntainen höyrykone, rekisterin mukaan 50-63 hevosvoimaa tuottava.

Noin 30 m pitkä laiva kulki kyseisellä koneella kuulemma ihan mukavasti.

Rakentajamestari: Aleksanteri Hintsanen

Laiva oli pitkään kulkukunnossa ja välirauhan aikana sotilaat tekivät laivalla huviretkiä. Jatkosodan aikana laivaa pommitettiin, mutta pommit putosivat Pesosen saarien väliin. Myöhemmin Ahtosta piti käydä pumppaamassa vettä, jotta se ei olisi uponnut. Abrahamin talon rannassa oli myös laivalaituri, jossa pohja-arkkuina oli ¨hirsirakennuksia¨ täytettynä kivillä ja upotettuna veteen Ranta oli syvä siltä kohdin ja laituriin pysähtyi tarvittaessa matkustajalaivat.



AHTON MYÖHEMMÄT VAIHEET

Ahto purettiin 50 luvun vaihteessa Abraham ( Aapo) Vihavaisen talon kirkolle menevän salmen matalalla ja hyvällä hiekkarannalla ajamalla laiva vauhdilla matalaan rantaan, keula kynti hiekkaa ja laiva nousi melko ylös. Tarkoitus oli ajaa se mahdollisimman ylös, jotta se voidaan purkaa ja saada talteen materiaalia. Käytännössä kuitenkin kaarien pohjaosa jäi veteen, sekä potkuriakseli ja potkuri, joka nostettiin 2010. Keularanka on matalan veden aikana lähes kuivilla.

Laivan purkuosat kattilaa lukuunottamatta vietiin talon riiheen. Kattila jäi rannalle muutaman kymmenen metriä rannasta.

Riihessä varastoitiin mm. seuraavat osat: Höyrykone osittain purettuna, 4-siipinen rautainen varapotkuri, peräsin, ruori, laivan lamput, erilaiset laivaköydet sekä köysi- ja vaijeriplokit ( pylpyrät) puusta ja teräksestä, savupiipun osat, ovet, jotka olivat laivaan tehtyjä, jolloin ne oli kansimutkan ja ketkan mukaan rakennettuja ja niiden käyttö muualla vaati modifiointia. Yksi palveli talon saunan ovena pitkään, ovessa oli pieni tirkistysikkuna.

Riihessä oli myös paljon muita laivan osia ja tavaroita.

Purkurantaan jäi kattila, joka oli 1,5-2,0 m halkaisijaltaan oleva vesiputkikattila.

Talon myöhempi omistaja Martti Vihavainen tarvitsi 60-luvulla riihen käyttöönsä ja sopi Juho Vihavaisen perillisten kanssa, että tavarat viedään romuksi.

Tavarat osti sitten Onni Hämäläinen, joka tyhjensi riihen ja paloitteli kattilan. Kattilan ulkokuoresta tehtiin traktoreihin mm. puskulevyjä, ostajina mm. Reittiön Kaartiset.

Purkulahdessa laivarangan lisäksi on vieläkin näkyvissä ilmeisesti hyvin vanhoja kantoja vedessä ajalta, jolloin vesi oli ollut matalalla. Samanlaisia löytyy myös Sikolahdesta ja muualta Saimaan alueelta.

Sulkavan historia I:ssä on selvitetty kantojen ikä, se on yli 8000 vuotta sitten ollut ajanjakso, jolloin Saimaan vedet laskivat pohjanlahteen. Lähde Sulkavan historia I, Paavo Seppänen; sivut 30 -31.

Myöhemmin löydettyja ja talteen otettuja laivanosia:

Pellon ojasta löytyneet osat:

savupiipun kaulus, ponttoonit, öljykannuja, yksi ei-ruostunut ja jopa käyttökelpoinen,

talosta löytynyt teräslieriön osa, talosta löytynyt ploki, talosta löytynyt rautajööti, joka on perimätiedon mukaan Ahton akselin pätkä.

Abraham Vihavaisen vanhin poika Veikki Vihavainen, joka ajoittain työskenteli laivassa sai alasimen ja sumusireenin muistoksi laivasta. Alasin ja sumusireeni löytyivät sitten 2007 Paulin Vihavaisen hallusta niinkuin pitikin.