Ero sivun ”Telakanava” versioiden välillä

Kohteesta Rajupusuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rivi 1: Rivi 1:
 
= Taustahistoriaa  =
 
= Taustahistoriaa  =
  
1790-luvun puolivälissä Venäläiset rakensivat Saimaalle neljä kanavaa. Nämä kenraali Suvorovin johdolla rakennetut avokanavat olivat osa Kaakkois-Suomen linnoitusketjua, jota suunniteltiin Venäjän länsirajan puolustamiseksi. Käyhkään kanava Ruokolahdella, Kutveleen kanava Ruokolahden ja Taipalsaaren kuntien rajalla, Kukonharjun kanava Puumalan ja Ruokolahden kuntien rajalla sekä myös '''Telataipaleen kanava Sulkavalla''' muodostivat yhdessä Venäjän Saimaan laivaston purjehdusväylän Savonlinnan Olavinlinnasta Lappeenrantaan. Sulkavalla sijaitseva Telataipaleen kanava kaivettiin Salpausselän Saimaaseen pistävien harjanteiden poikki.
+
Elisabeth nousi Venäjän keisarinnaksi kaapattuaan vallan mieheltään Ivanalta. Heti tämän jälkeen alkoi hattujen sota (1741–1743). Kaakkois-Suomen valtauksessaan Elisabeth onnistui, mutta hän epäonnistui pahasti yhdessä asiassa. Vekaran salmen jälkeen vesiväylä kulkee Suur-Saimaalle Puumalan salmen kautta. Kyseinen salmi jäi Ruotsin hallintaan. Näin Ruotsi katkaisi Venäjän vesiyhteydet. <br>
Kanavien avulla pystyttiin huolehtimaan Olavinlinnaan menevistä huolto-ja viestiyhteyksistä. Kanava-alueille sijoitettiin omat varuskunnat valvomaan liikennettä ja suojelemaan aluetta hyökkäysten varalta.
 
Sotateknisestä näkökulmasta katsoen kanavat olivat huolellisesti suunniteltu. Niiden rakenteet olivat hirsipaaluin tuettua luonnonkiveä, osittain ladottuna ja ponttipaaluseinällä tuettuna. Puisia virranohjaimia rakennettiin sisääntuloväylien suojaamiseksi ja tarvittaessa kanavien päät pystyttiin sulkemaan puuvarustuksilla tai veden alle pingotetuilla kettingeillä. Kanavien läheisyydessä oli upotettuja kiviesteitä vihollisten varalle. Tällöin vain väylän tarkasti tunteva saattoi purjehtia kanavan kautta.
 
  
Kanavien sotilaallinen merkitys lakkasi Suomen Venäjään liittämisen jälkeen, jonka seurauksena seudun kauppiaat sekä talonpojat ottivat kanavat omaan käyttöönsä. Kanavien ympäristö oli hyvin hoidettua puistomaista aluetta ja vielä nykyäänkin kanavaseudut ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisemanähtävyyksiä.
+
Vuonna 1791 Venäjän sotapäällikön Aleksander Suvorovin oli määrä suunnitella sodan jälkeistä Ruotsin vastaista puolustusta. Suvorov määräsi rakennettavaksi neljä uutta kanavaa, joista yksi oli Telakanava. Hänen tarkoituksenaan oli taata venäläisten "sota-alusten" esteetön kulku Lappeenrannasta Savonlinnaan. Kanavan rakensivat venäläiset sotilaat ja rakentamista valvoivat venäläiset sotilasviranomaiset. Rakennustyöt kestivät muutamia vuosia ja kanava valmistui vuonna 1798. Valmistumisen jälkee vastuu kanavan käytöstä ja hoidosta siirtyi Venäjän vesikulkuhallitukselle.
  
Elisabeth nousi Venäjän keisarinnaksi kaapattuaan vallan mieheltään Ivanalta. Heti tämän jälkeen alkoi hattujen sota. Kaakkois-Suomen valtauksessaan Elisabeth onnistui, mutta epäonnistui pahasti yhdessä asiassa. Vekaran salmen jälkeen vesiväylä kulkee Suur-Saimaalle Puumalan salmen kautta. Kyseinen salmi jäi Ruotsin hallintaan. Näin Ruotsi katkaisi Venäjän vesiyhteydet.
+
<br>
  
Vuonna 1791 Venäjän sotapäällikön Aleksander Suvorovin oli määrä suunnitella sodan jälkeistä Ruotsin vastaista puolustusta. Suvorov määräsi rakennettavaksi neljä uutta kanavaa, joista yksi oli Telakanava. Hänen tarkoituksenaan oli taata venäläisten "sota-alusten" esteetön kulku Lappeenrannasta Savonlinnaan. Kanavan rakensivat venäläiset sotilaat ja rakentamista valvoivat venäläiset sotilasviranomaiset. Rakennustyöt kestivät muutamia vuosia ja kanava valmistui vuonna 1798. Valmistumisen jälkee vastuu kanavan käytöstä ja hoidosta siirtyi Venäjän vesikulkuhallitukselle.  
+
1790-luvun puolivälissä Venäläiset rakensivat Saimaalle neljä kanavaa. Nämä kenraali Suvorovin johdolla vuosina 1791-1798 rakennetut avokanavat olivat osa Kaakkois-Suomen linnoitusketjua, jota suunniteltiin Venäjän länsirajan puolustamiseksi. Käyhkään kanava Ruokolahdella, Kutveleen kanava Ruokolahden ja Taipalsaaren kuntien rajalla, Kukonharjun kanava Puumalan ja Ruokolahden kuntien rajalla sekä myös '''Telataipaleen kanava Sulkavalla''' muodostivat yhdessä Venäjän Saimaan laivaston purjehdusväylän Savonlinnan Olavinlinnasta Lappeenrantaan. Sulkavalla sijaitseva Telataipaleen kanava kaivettiin Salpausselän Saimaaseen pistävien harjanteiden poikki. Kanavien avulla pystyttiin huolehtimaan Olavinlinnaan menevistä huolto-ja viestiyhteyksistä. Kanava-alueille sijoitettiin omat varuskunnat valvomaan liikennettä ja suojelemaan aluetta hyökkäysten varalta. Suvorovin kanavat ovat vanhimmat kanavat Suomessa. <br>
  
............kesken/sekaisin...............
+
== Kanavien valmistuminen<br> ==
 +
 
 +
Alunperin kanavia suunniteltiin rakennettavan vain kolme, mutta suunnitelmasta poiketen niitä jouduttiin rakentamaan neljä. Myös kanavien rakennusvaihe venyi odotettua pidemmäksi, aina vuoteen 1798 asti. Loppusuoralla olevia rakennustöitä vaikeutti myös esimerkiksi padon murtuminen Kukonharjun kanavatyömaalla.<br>
 +
 
 +
= Kanavien rakenteet<br> =
 +
 
 +
Sotateknisestä näkökulmasta katsoen kanavat olivat huolellisesti suunniteltu. Niiden rakenteet olivat hirsipaaluin tuettua luonnonkiveä, osittain ladottuna ja ponttipaaluseinällä tuettuna. Puisia virranohjaimia rakennettiin sisääntuloväylien suojaamiseksi ja tarvittaessa kanavien päät pystyttiin sulkemaan puuvarustuksilla tai veden alle pingotetuilla kettingeillä. Kanavien läheisyydessä oli upotettuja kiviesteitä vihollisten varalle. Tällöin vain väylän tarkasti tunteva saattoi purjehtia kanavan kautta.  
 +
 
 +
<br>
 +
 
 +
= Kanavien merkitys<br> =
 +
 
 +
Suomen sota vuosina 1808–1809 johti koko Suomen liittämiseen osaksi Venäjää ja valtakunnan raja siirtyi kauas Saimaalta. Kanavien alkuperäinen sotilaallinen merkitys lakkasi vain vuosikymmenen käytön jälkeen, kun Suomi liitettiin Venäjään. Tämän seurauksena seudun kauppiaat sekä talonpojat ottivat kanavat omaan käyttöönsä. Kanavien ympäristö oli hyvin hoidettua puistomaista aluetta ja vielä nykyäänkin kanavaseudut ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisemanähtävyyksiä.
 +
 
 +
<br>
 +
 
 +
<br>
  
 
<br>  
 
<br>  

Versio 18. toukokuuta 2011 kello 11.08

Taustahistoriaa

Elisabeth nousi Venäjän keisarinnaksi kaapattuaan vallan mieheltään Ivanalta. Heti tämän jälkeen alkoi hattujen sota (1741–1743). Kaakkois-Suomen valtauksessaan Elisabeth onnistui, mutta hän epäonnistui pahasti yhdessä asiassa. Vekaran salmen jälkeen vesiväylä kulkee Suur-Saimaalle Puumalan salmen kautta. Kyseinen salmi jäi Ruotsin hallintaan. Näin Ruotsi katkaisi Venäjän vesiyhteydet.

Vuonna 1791 Venäjän sotapäällikön Aleksander Suvorovin oli määrä suunnitella sodan jälkeistä Ruotsin vastaista puolustusta. Suvorov määräsi rakennettavaksi neljä uutta kanavaa, joista yksi oli Telakanava. Hänen tarkoituksenaan oli taata venäläisten "sota-alusten" esteetön kulku Lappeenrannasta Savonlinnaan. Kanavan rakensivat venäläiset sotilaat ja rakentamista valvoivat venäläiset sotilasviranomaiset. Rakennustyöt kestivät muutamia vuosia ja kanava valmistui vuonna 1798. Valmistumisen jälkee vastuu kanavan käytöstä ja hoidosta siirtyi Venäjän vesikulkuhallitukselle.


1790-luvun puolivälissä Venäläiset rakensivat Saimaalle neljä kanavaa. Nämä kenraali Suvorovin johdolla vuosina 1791-1798 rakennetut avokanavat olivat osa Kaakkois-Suomen linnoitusketjua, jota suunniteltiin Venäjän länsirajan puolustamiseksi. Käyhkään kanava Ruokolahdella, Kutveleen kanava Ruokolahden ja Taipalsaaren kuntien rajalla, Kukonharjun kanava Puumalan ja Ruokolahden kuntien rajalla sekä myös Telataipaleen kanava Sulkavalla muodostivat yhdessä Venäjän Saimaan laivaston purjehdusväylän Savonlinnan Olavinlinnasta Lappeenrantaan. Sulkavalla sijaitseva Telataipaleen kanava kaivettiin Salpausselän Saimaaseen pistävien harjanteiden poikki. Kanavien avulla pystyttiin huolehtimaan Olavinlinnaan menevistä huolto-ja viestiyhteyksistä. Kanava-alueille sijoitettiin omat varuskunnat valvomaan liikennettä ja suojelemaan aluetta hyökkäysten varalta. Suvorovin kanavat ovat vanhimmat kanavat Suomessa.

Kanavien valmistuminen

Alunperin kanavia suunniteltiin rakennettavan vain kolme, mutta suunnitelmasta poiketen niitä jouduttiin rakentamaan neljä. Myös kanavien rakennusvaihe venyi odotettua pidemmäksi, aina vuoteen 1798 asti. Loppusuoralla olevia rakennustöitä vaikeutti myös esimerkiksi padon murtuminen Kukonharjun kanavatyömaalla.

Kanavien rakenteet

Sotateknisestä näkökulmasta katsoen kanavat olivat huolellisesti suunniteltu. Niiden rakenteet olivat hirsipaaluin tuettua luonnonkiveä, osittain ladottuna ja ponttipaaluseinällä tuettuna. Puisia virranohjaimia rakennettiin sisääntuloväylien suojaamiseksi ja tarvittaessa kanavien päät pystyttiin sulkemaan puuvarustuksilla tai veden alle pingotetuilla kettingeillä. Kanavien läheisyydessä oli upotettuja kiviesteitä vihollisten varalle. Tällöin vain väylän tarkasti tunteva saattoi purjehtia kanavan kautta.


Kanavien merkitys

Suomen sota vuosina 1808–1809 johti koko Suomen liittämiseen osaksi Venäjää ja valtakunnan raja siirtyi kauas Saimaalta. Kanavien alkuperäinen sotilaallinen merkitys lakkasi vain vuosikymmenen käytön jälkeen, kun Suomi liitettiin Venäjään. Tämän seurauksena seudun kauppiaat sekä talonpojat ottivat kanavat omaan käyttöönsä. Kanavien ympäristö oli hyvin hoidettua puistomaista aluetta ja vielä nykyäänkin kanavaseudut ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisemanähtävyyksiä.