Ero sivun ”Lohilahden koulu” versioiden välillä

Kohteesta Rajupusuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
Rivi 1: Rivi 1:
[[Category:Kulttuuri]][[Category:Rakennukset_ja_sillat]][[Category:Sulkava]][[Category:Suomi]]
+
== Lohilahden koulun historia ==
 +
 
 +
=== Hackmannin aika ===
 +
 
 +
Lohilahden koulun juuret kantavat kauas Enonkoskelle asti. Enonkoskella koulu perustettiin Hackmannin työläisten lapsille vuonna 1869. Enonkosken koulu jouduttiin kuitenkin lakkauttamaan, jolloin koulu siirrettiin Lohilahdelle vuonna 1880. Koulun Lohilahdelle siirsivät Hackman ja Co. Tietoa siitä, miksi koulu siirrettiin Lohilahdelle ei löydy.
 +
 
 +
Hackmannin yhtiön saha oli toiminut Lohilahdella jo pitkään ennen koulun siirtämistä sinne. Silloinen koulu sijaitsi Pentti ja Irja Revon nykyisessä pihapiirissä ns. sahan yhtiön puotirakennuksessa. Koulu oli tarkoitettu lähinnä sahan työläisten lapsille. Koulutyö Lohilahdella alkoi 12.10.1880. Oppilaita tuolloin koulussa oli 38, jotka muodostivat ylä- ja alaluokan. Luokat jaettiin silloin tyttöjen ja poikien osastoon.<br> <br> 1880-luvulla koulussa opetettiin paljon erilaisia aineita kuin nykyisin. Oppilaiden kouluviikko koostui uskonnosta, havainto-opetuksesta, kirjoituksesta, luvunlaskusta, piplian historiasta, maantieteestä, katekismoksesta ja sisäluvusta. Liikuntaa ja muita taito- ja taideaineita koulussa ei tällöin opetettu. Nykyisin näitä aineita on kouluissa melko paljon. Koulupäivän pituus oli 1880-luvulla kahdeksasta kahteen. Koulupäivään mahtui viisi oppituntia. Kahden aamupäivällä pidetyn oppitunnin jälkeen oli tunnin pituinen tauko.
 +
 
 +
Koulussa oli joulu- ja kesälomien lisäksi myös muita lomapäiviä. Näistä koulun päiväkirjamerkinnöissä on runsaasti tietoa. Muita lomapäiviä olivat muun muassa laskiaisloma, pääsiäisloma, Marian loma, helatorstai, vappu ja kekrilupa. Oppilailla oli lomaa myös silloin, kun opettajat kävivät kirkolla tai olivat sairaita. Vapaapäiviä oppilaille annettiin myös esimerkiksi kirkkoherran hautajaisten takia sekä perunan paistamisen takia.
 +
 
 +
Ensimmäisenä opettajana Lohilahden koululla toimi Kaarlo Hyttinen. Hyttisen jälkeen opettajina toimivat Fredrik Leman (1881-1882) sekä K. V. Soikkanen (1882-1883). Koulun alkuajan pitkäaikaisin opettaja oli Fredrik Auvinen, joka toimi opettajana vuosina 1883-1903.
 +
 
 +
 
 +
 
 +
 
 +
 
 +
== <br>Lohilahden koulun laajennukset ja peruskorjaukset ==
 +
 
 +
Vuonna 1904 sahan koulurakennus osoittautui epäkäytännölliseksi sekä ahtaaksi. Yhtiö vihki Lohilahden koulun käyttöön kaksihuoneisen koulurakennuksen, jota rakennutti sahan tiukkaluontoinen isännöitsijä Eero Serenius. Rakennus tunnetaan nykyisin Lohilahden Erämajana.
 +
 
 +
Hackmannin saha lopetti toimintansa Lohilahdella vuonna 1911, jolloin saha siirtyi Joutsenoon. Tämän vuoksi Sulkavan kunta osti syyskuussa 1911 koulun Hackmannilta, jonka jälkeen koulun nimeksi tuli Lohilahden koulu. Koulun kauppahinta kalusteineen ja tontteineen oli 16 000 markkaa. Kauppahintaa pidettiin silloin halpana.
 +
 
 +
Vuonna 1936 koulun laajentaminen tuli välttämättömäksi, koska Lohilahdelta ei löytynyt alakoulun pysyvään käyttöön soveltuvaa rakennusta. Koulun laajennusosaan kuului kaksi luokkahuonetta, koulun keittola, oppilaseteinen sekä alakoulun opettajan asunto. Rakennuksen alle laitettiin myös kellaritilat. Laajennuksen yhteydessä siirryttiin uunilämmityksestä keskuslämmitykseen. Koulun laajennuksen suoritti Arvi Partanen. Kouluneuvos Toivo Salervo antoi hänelle koulun laajennuspiirustukset. Partaselle maksettiin 20 5000 markan suuruinen urakkapalkka koulun laajentamisesta. Tilapäisesti koulua käytiin laajennuksen aikana monissa paikoissa, mm. puuseppä Erkki Hartikaisen nykyisessä asuinrakennuksessa. <br> <br> Tultaessa 1960-luvulle vuonna 1936 laajennettu ja korjattu koulu oli rapistunut ja muutenkin huonokuntoinen. 19. huhtikuuta vuonna 1961 pidettiin kokous, johon oli kutsuttu kansakoulutarkastaja A. A. Murto ja kansakoululautakunnan edustajat. Kokouksessa päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin uuden koulurakennuksen saamiseksi. Hackman ja Co lahjoittavat uuden koulun tontin Sulkavan kunnalle 13.2.1962 allekirjoitetulla lahjakirjalla. Koulun pohjapiirustuksina käytettiin samoja piirustuksia, kuin Liperin kunnan Vaivion koulussa. Piirustuksiin tehtiin vain muutamia johtokunnan ehdottamia muutoksia. <br> <br> Rakennuslupa uudelle koululle saatuun vuonna 1962. Uuteen kouluun muutettiin syyslukukauden 1964 alussa. Sen vihkiäisiä vietettiin 31.10.1964, jolloin myös Lohilahden kyläkirkko täytti 30 vuotta. Alunperin koulua suunniteltiin kirkonmäelle, mutta alue oli liian pieni, jonka vuoksi päädyttiin nykyiseen paikkaan.
 +
 
 +
Lohilahden koulu pysyi hyvässä kunnossa vuoteen 1998 asti, jolloin kouluun toivottiin lisätiloja niin kouluväen kuin harrastajaryhmienkin taholta. Aloitteiden ja vetoomusten jälkeen kunnanvaltuusto päätti suorittaa peruskorjauksen ja laajennushankkeen kunnan omana rahoituksena, kun oli selvinnyt, ettei valtiontukea hankkeelle tulisi. Vielä vuoden 1998 syyskaudella alkoi laajennushankkeen suunnittelutyö, jotta rakennustyöt voitiin aloittaa keväällä 1999. Laajennushankkeen suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa. Hankkeen kustannusarvioksi tuli 5,2 miljoonaa markkaa, mutta lopullinen hinta nousi kuitenkin 5,48 miljoonaa markkaan.
 +
 
 +
Huhtikuun alussa 1999 koulu lähti ns. ” evakkoon ” lakkautetulle Kaartilanmäen koululle. Lohilahden koulurakennus tyhjennettiin tavaroista talkoovoimin ja mukaan Kaartilanmäelle otettiin vain kaikkein välttämättömimmät tavarat. <br> <br> Elokuun alussa 1999 koulutyö saatiin aloittaa täysin peruskorjatuissa ja uusiutuneissa, avarissa tiloissa, rakennustöiden jatkuessa vielä loka-marraskuun vaihteeseen asti. Uuden koulun vihkiäisjuhlia vietettiin 12.12.1999.
 +
 
 +
=== Talvi- ja jatkosota johti talkootoimintaan ===
 +
 
 +
Sotien aikaisia tapahtumia on vaikea selvittää, koska siltä ajalta on säilynyt vain 3-4 luokkien päiväkirja. Voidaan kuitenkin olettaa, että sota-aika heijastui monin eri tavoin koulun toimintaan. Syyslukukausi alkoi Lohilahden koululla 21.8.1939 ja päättyi 14.12. Sodan aikana syyslukukauden päättyessä ei ollut joulujuhlaa, eikä oppilaille annettu joulutodistuksia. Kevätlukukausi käynnistyi sodan vuoksi Lohilahdella vasta 4.5.1940 ja päättyi kesäkuun 15. päivä. Työpäiviä kertyi siis syyslukukaudelle 88, kun vastaavasti kevätlukukaudelle niitä kertyi vain 25.
 +
 
 +
Koulun päiväkirjat kertovat, että jatkosodan aikana koulun oppilaat ovat osallistuneet muun muassa seuraaviin talkoisiin ja keräyksiin:<br>vihannestalkoot v.1941<br>keräystalkoot v. 1941 ja 1942<br>keräystalkoot kotirintaman kevätkeräys, johon liittyi Ruotsi-Suomen marja- ja apurehumaaottelu, maan puolustuksen metalli ja kumikeräys<br>keräystalkoot, joihin liittyi Saimaan suojeluskuntapiirin järjestämä kilpailu v. 1943<br>Myös koulun opettajat ja oppilaat osallistuivat vuoden 1944 kesällä esimerkiksi seuraaviin töihn:<br>perunamaan hoito, puiden varastointi ja koulukeittolan perunoiden kylväminen
 +
 
 +
=== <br>Lohilahden koulu siirtyi kansakoulusta peruskouluksi ===
 +
 
 +
Sulkavan Lohilahden koulu siirtyi kasakoulusta peruskouluksi Greta Partasen johdolla vuonna 1975. Silloin koulussa toimivat opettajina myös kirkonkylältä siirtyneet Sirkka ja Paavo Immonen. Koululla vietettiin 6.12.1980 koulun 100-vuotisjuhlaa hyvin juhlalisin menoin. Aamupäivällä kirkossa oli juhlajumalanpalvelus, jonka jälkeen koululla oli pääjuhla. Kutsuvieraille järjestettiin ruokailu Lohikosken Erämajalla ja illalla kokoonnuttiin vielä muisteloiltaan. Juhlassa esiintyi entisiä ja nykyisiä opettajia ja oppilaita, ja heistä erityisesti lasten mieleen jäi Teuvo Juuti hauskoine temppuineen.
 +
 
 +
1980-luvulla oppilasmäärät kääntyivät rajuun laskuun. Useita kyläkouluja jouduttiin lakkauttamaan ja monet olivat uhanalaisia. Lohilahden koulun kohdalla oppilasmäärä putosi sille tasolle, että se johti yhden opettajan viran lakkauttamiseen 1990. Vuonna 1993 lakkautettiin Kaartilanmäen koulu ja se yhdistettiin Lohilahden koulupiiriin. Oppilasmäärät lähtivät kuitenkin pian kasvuun ja koulu muuttui 3-opettajaiseksi lukuvuoden 1998-1999 alussa. Lohilahden koulu on ollut kylän ”monitoimikeskus”. Eri järjestöt, seurakunta, kansalaisopisto, kylätoimikunta ja sivukirjasto ovat käyttäneet koulun tiloja toimintaansa.
 +
 
 +
 
 +
 
 +
Koulun johtokunta
 +
 
 +
Vuoden 1955 historiikissa op. Savonen piti kirjaa johtokunnan henkilöistä. Johtokunnan puheenjohtajana toimi 1911-1916 rovasti E. Cleve, jonka jälkeen koulun johtokunnan toimet siirtyivät kokonaan paikkakuntalaisille. Ensimmäisenä pitempiaikaisena johtokunnan jäsenenä mainitaan kauppias Paavo Kostiainen. Hän oli johtokunnassa 30 vuotta, josta suurimman ajan johtokunnan puheenjohtajana. Pitkäaikaisia johtokunnan jäseniä ovat olleet myös esimerkiksi työmies Oskari Kanerva (28 vuotta) ja tilanhoitaja T. Mäkelä (32 vuotta). Mäkelä toimi alkupuolen taloudenhoitajana ja loppuajan puheenjohtajana. Lyhyimmän ajan johtokunnassa toimineista henkilöistä voisi mainita mm. Pekka Kostiaisen, Iivari Tuomen ja Amanda Juutilaisen. <br> <br> Myöhemmin johtokunnan puheenjohtajina ovat toimineet Helga-Liisa Leinonen (1974-1990), Esa Luostarinen (1991-1992), Arja-Riitta Repo (1993-1996) ja Jouni Vanninen (1997-2000).
 +
 
 +
=== <br>Lohilahden koulun opettajia ja muuta henkilökuntaa ===
 +
 
 +
A. Valmari (1911-1912)<br>Kustaa Estlin (1912-1913)<br>Antti Väänänen (1913-1914)<br>H. E. Kiviluoto (1914-1921)<br>Elsa Veijalainen (1921-1922)<br>Anni Mikkonen (1922-1924)<br>F. A. Leppänen (1924-1929 sekä 1930-1936)<br>Alli Vihavainen (1929-1930)<br>Irja Laaksonen (1934-1935)<br>Leila Huuhtamo (1935-1936)<br>Taavi ja Aino Savonen (1936-1959)<br>Maria Kijanen (1947-1956)<br>Greta Partanen (1958-1990)<br>Anneli ja Martti Mäkelä (1959-1962)<br>Pentti Mikkola (1959-1961)<br>Terttu Nieminen (1961-1962)<br>Seppo ja Maija-Liisa Matero (1962-1975)<br>Sirkka Immonen (1975-2006)<br>Paavo Immonen (1975-2007)<br>Maiju Tykkyläinen (1998-1999)<br>Satu Anttonen (1999-)
 +
 
 +
Koulun keittäjänä on toiminut vuoteen 1980 asti Martta Tiainen, jonka jälkeen tehtävään tuli Vuokko Tuukkanen. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2008, jonka jälkeen keittäjän tehtäviä on hoitanut Virpi Takaneva.
 +
 
 +
Lohilahden koululla kiertävinä englannin kielen opettajina ovat toimineet Marja-Leena Huhtinen (1990-1997), Anu Kurkela (1997-1998) ja Riitta Itkonen (syyslukukaudesta 1999 alkaen). 2000-luvun aikana Lohilahden koululla on ollut monia englannin opettajia, jotka ovat vaihtuneet hyvin nopeasti.
 +
 
 +
<br> Erityisopettajan tehtäviä ovat hoitaneet Tuula Hagelin (1975-1980) ja Aila Vertanen (syyslukukaudesta 1980 alkaen). Vertasen jäätyä eläkkeelle, Lohilahden koululla on ollut muutamia erityisopettajia mm. Anna-Mari Niemelä sekä Anne Tolvanen. Nykyisin erityisopettajan tehtäviä hoitavat Kukka-Maaria Vasara sekä Marjo Lallukka-Repo.
 +
 
 +
2000-luvulla Lohilahden koululla työskenteli useita eri opettajia, esimerkiksi äitiyslomien ja sairaslomien sijaisuuksina. Jotkut opettajat vaihtuivat jopa alle vuoden välein, jonka takia on vaikeaa pitää kirjaa siitä, ketkä ovat toimineet opettajina 2000-luvulla Lohilahden koululla.
 +
 
 +
Nykyisin Lohilahden koululla rehtorin virkaa hoitaa Kati Hämäläinen, joka toimii myös luokan opettajana. Hänen lisäksi luokanopettajina toimivat Satu Anttonen ja Heidi Soinikoski. Koululla toimii myös kolme kouluavustajaa, Hanna Tikka, Hilkka Gröhn ja Petri Kelokaski. Nykyisin talonmiehen virkaa hoitaa Jeri Hämäläinen. Siivoojana toimii Ulla Sinkkonen, joka on osa-aikaeläkkeellä. Ulla on toiminut siivoojana 1999 alkaen, mutta hän hoiti siivoojan tehtäviä myös vuosina 1985-1991. Eläkeviikkojen aikana hänen sijaisenaan toimii Minna Kulppi. Keittäjänä toimii Virpi Takaneva.
 +
 
 +
Nykyisin Lohilahden koulu on ainoa Sulkavalla sijaitseva kyläkoulu, koska Kaipolan koulu lakkautetaan pian. Lohilahden koulua käytetään edelleen harrastustoiminnassa. Koulun liikuntasalin voi esimerkiksi varata erilaisille liikuntalajeille. Koululla järjestetään myös kansalaisopiston soittotunteja, 4H-kerhoja sekä muita kerhoja, esimerkiksi liikuntakerho. Koulun tilat ovat todella aktiivisesti kyläläisten käytössä sekä arkisin, että viikonloppuisin. Lohilahden koululla on siis hyvin suuri merkitys kyläläisille. Lohilahden koulun yhteyteen on myös liitetty vähän aikaa sitten Lohilahden perhepäivähoito. <br> Lohilahden koulu
 +
 
 +
== Lähteet: ==
 +
 
 +
 
 +
<br>
 +
http://www.lohilahti.net/historia.shtml
 +
 
 +
www.lohilahti.fi
 +
 
 +
Historiikki Lohilahden kansa-peruskoulusta 1880-1980, (Paavo Immonen)
 +
 
 +
Lohikosken koulun päiväkirja lukuvuonna 1880-1881<br>
 +
 
 +
[[Category:Kulttuuri]] [[Category:Rakennukset_ja_sillat]] [[Category:Sulkava]] [[Category:Suomi]]

Versio 24. toukokuuta 2011 kello 11.37

Lohilahden koulun historia

Hackmannin aika

Lohilahden koulun juuret kantavat kauas Enonkoskelle asti. Enonkoskella koulu perustettiin Hackmannin työläisten lapsille vuonna 1869. Enonkosken koulu jouduttiin kuitenkin lakkauttamaan, jolloin koulu siirrettiin Lohilahdelle vuonna 1880. Koulun Lohilahdelle siirsivät Hackman ja Co. Tietoa siitä, miksi koulu siirrettiin Lohilahdelle ei löydy.

Hackmannin yhtiön saha oli toiminut Lohilahdella jo pitkään ennen koulun siirtämistä sinne. Silloinen koulu sijaitsi Pentti ja Irja Revon nykyisessä pihapiirissä ns. sahan yhtiön puotirakennuksessa. Koulu oli tarkoitettu lähinnä sahan työläisten lapsille. Koulutyö Lohilahdella alkoi 12.10.1880. Oppilaita tuolloin koulussa oli 38, jotka muodostivat ylä- ja alaluokan. Luokat jaettiin silloin tyttöjen ja poikien osastoon.

1880-luvulla koulussa opetettiin paljon erilaisia aineita kuin nykyisin. Oppilaiden kouluviikko koostui uskonnosta, havainto-opetuksesta, kirjoituksesta, luvunlaskusta, piplian historiasta, maantieteestä, katekismoksesta ja sisäluvusta. Liikuntaa ja muita taito- ja taideaineita koulussa ei tällöin opetettu. Nykyisin näitä aineita on kouluissa melko paljon. Koulupäivän pituus oli 1880-luvulla kahdeksasta kahteen. Koulupäivään mahtui viisi oppituntia. Kahden aamupäivällä pidetyn oppitunnin jälkeen oli tunnin pituinen tauko.

Koulussa oli joulu- ja kesälomien lisäksi myös muita lomapäiviä. Näistä koulun päiväkirjamerkinnöissä on runsaasti tietoa. Muita lomapäiviä olivat muun muassa laskiaisloma, pääsiäisloma, Marian loma, helatorstai, vappu ja kekrilupa. Oppilailla oli lomaa myös silloin, kun opettajat kävivät kirkolla tai olivat sairaita. Vapaapäiviä oppilaille annettiin myös esimerkiksi kirkkoherran hautajaisten takia sekä perunan paistamisen takia.

Ensimmäisenä opettajana Lohilahden koululla toimi Kaarlo Hyttinen. Hyttisen jälkeen opettajina toimivat Fredrik Leman (1881-1882) sekä K. V. Soikkanen (1882-1883). Koulun alkuajan pitkäaikaisin opettaja oli Fredrik Auvinen, joka toimi opettajana vuosina 1883-1903.




Lohilahden koulun laajennukset ja peruskorjaukset

Vuonna 1904 sahan koulurakennus osoittautui epäkäytännölliseksi sekä ahtaaksi. Yhtiö vihki Lohilahden koulun käyttöön kaksihuoneisen koulurakennuksen, jota rakennutti sahan tiukkaluontoinen isännöitsijä Eero Serenius. Rakennus tunnetaan nykyisin Lohilahden Erämajana.

Hackmannin saha lopetti toimintansa Lohilahdella vuonna 1911, jolloin saha siirtyi Joutsenoon. Tämän vuoksi Sulkavan kunta osti syyskuussa 1911 koulun Hackmannilta, jonka jälkeen koulun nimeksi tuli Lohilahden koulu. Koulun kauppahinta kalusteineen ja tontteineen oli 16 000 markkaa. Kauppahintaa pidettiin silloin halpana.

Vuonna 1936 koulun laajentaminen tuli välttämättömäksi, koska Lohilahdelta ei löytynyt alakoulun pysyvään käyttöön soveltuvaa rakennusta. Koulun laajennusosaan kuului kaksi luokkahuonetta, koulun keittola, oppilaseteinen sekä alakoulun opettajan asunto. Rakennuksen alle laitettiin myös kellaritilat. Laajennuksen yhteydessä siirryttiin uunilämmityksestä keskuslämmitykseen. Koulun laajennuksen suoritti Arvi Partanen. Kouluneuvos Toivo Salervo antoi hänelle koulun laajennuspiirustukset. Partaselle maksettiin 20 5000 markan suuruinen urakkapalkka koulun laajentamisesta. Tilapäisesti koulua käytiin laajennuksen aikana monissa paikoissa, mm. puuseppä Erkki Hartikaisen nykyisessä asuinrakennuksessa.

Tultaessa 1960-luvulle vuonna 1936 laajennettu ja korjattu koulu oli rapistunut ja muutenkin huonokuntoinen. 19. huhtikuuta vuonna 1961 pidettiin kokous, johon oli kutsuttu kansakoulutarkastaja A. A. Murto ja kansakoululautakunnan edustajat. Kokouksessa päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin uuden koulurakennuksen saamiseksi. Hackman ja Co lahjoittavat uuden koulun tontin Sulkavan kunnalle 13.2.1962 allekirjoitetulla lahjakirjalla. Koulun pohjapiirustuksina käytettiin samoja piirustuksia, kuin Liperin kunnan Vaivion koulussa. Piirustuksiin tehtiin vain muutamia johtokunnan ehdottamia muutoksia.

Rakennuslupa uudelle koululle saatuun vuonna 1962. Uuteen kouluun muutettiin syyslukukauden 1964 alussa. Sen vihkiäisiä vietettiin 31.10.1964, jolloin myös Lohilahden kyläkirkko täytti 30 vuotta. Alunperin koulua suunniteltiin kirkonmäelle, mutta alue oli liian pieni, jonka vuoksi päädyttiin nykyiseen paikkaan.

Lohilahden koulu pysyi hyvässä kunnossa vuoteen 1998 asti, jolloin kouluun toivottiin lisätiloja niin kouluväen kuin harrastajaryhmienkin taholta. Aloitteiden ja vetoomusten jälkeen kunnanvaltuusto päätti suorittaa peruskorjauksen ja laajennushankkeen kunnan omana rahoituksena, kun oli selvinnyt, ettei valtiontukea hankkeelle tulisi. Vielä vuoden 1998 syyskaudella alkoi laajennushankkeen suunnittelutyö, jotta rakennustyöt voitiin aloittaa keväällä 1999. Laajennushankkeen suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa. Hankkeen kustannusarvioksi tuli 5,2 miljoonaa markkaa, mutta lopullinen hinta nousi kuitenkin 5,48 miljoonaa markkaan.

Huhtikuun alussa 1999 koulu lähti ns. ” evakkoon ” lakkautetulle Kaartilanmäen koululle. Lohilahden koulurakennus tyhjennettiin tavaroista talkoovoimin ja mukaan Kaartilanmäelle otettiin vain kaikkein välttämättömimmät tavarat.

Elokuun alussa 1999 koulutyö saatiin aloittaa täysin peruskorjatuissa ja uusiutuneissa, avarissa tiloissa, rakennustöiden jatkuessa vielä loka-marraskuun vaihteeseen asti. Uuden koulun vihkiäisjuhlia vietettiin 12.12.1999.

Talvi- ja jatkosota johti talkootoimintaan

Sotien aikaisia tapahtumia on vaikea selvittää, koska siltä ajalta on säilynyt vain 3-4 luokkien päiväkirja. Voidaan kuitenkin olettaa, että sota-aika heijastui monin eri tavoin koulun toimintaan. Syyslukukausi alkoi Lohilahden koululla 21.8.1939 ja päättyi 14.12. Sodan aikana syyslukukauden päättyessä ei ollut joulujuhlaa, eikä oppilaille annettu joulutodistuksia. Kevätlukukausi käynnistyi sodan vuoksi Lohilahdella vasta 4.5.1940 ja päättyi kesäkuun 15. päivä. Työpäiviä kertyi siis syyslukukaudelle 88, kun vastaavasti kevätlukukaudelle niitä kertyi vain 25.

Koulun päiväkirjat kertovat, että jatkosodan aikana koulun oppilaat ovat osallistuneet muun muassa seuraaviin talkoisiin ja keräyksiin:
vihannestalkoot v.1941
keräystalkoot v. 1941 ja 1942
keräystalkoot kotirintaman kevätkeräys, johon liittyi Ruotsi-Suomen marja- ja apurehumaaottelu, maan puolustuksen metalli ja kumikeräys
keräystalkoot, joihin liittyi Saimaan suojeluskuntapiirin järjestämä kilpailu v. 1943
Myös koulun opettajat ja oppilaat osallistuivat vuoden 1944 kesällä esimerkiksi seuraaviin töihn:
perunamaan hoito, puiden varastointi ja koulukeittolan perunoiden kylväminen


Lohilahden koulu siirtyi kansakoulusta peruskouluksi

Sulkavan Lohilahden koulu siirtyi kasakoulusta peruskouluksi Greta Partasen johdolla vuonna 1975. Silloin koulussa toimivat opettajina myös kirkonkylältä siirtyneet Sirkka ja Paavo Immonen. Koululla vietettiin 6.12.1980 koulun 100-vuotisjuhlaa hyvin juhlalisin menoin. Aamupäivällä kirkossa oli juhlajumalanpalvelus, jonka jälkeen koululla oli pääjuhla. Kutsuvieraille järjestettiin ruokailu Lohikosken Erämajalla ja illalla kokoonnuttiin vielä muisteloiltaan. Juhlassa esiintyi entisiä ja nykyisiä opettajia ja oppilaita, ja heistä erityisesti lasten mieleen jäi Teuvo Juuti hauskoine temppuineen.

1980-luvulla oppilasmäärät kääntyivät rajuun laskuun. Useita kyläkouluja jouduttiin lakkauttamaan ja monet olivat uhanalaisia. Lohilahden koulun kohdalla oppilasmäärä putosi sille tasolle, että se johti yhden opettajan viran lakkauttamiseen 1990. Vuonna 1993 lakkautettiin Kaartilanmäen koulu ja se yhdistettiin Lohilahden koulupiiriin. Oppilasmäärät lähtivät kuitenkin pian kasvuun ja koulu muuttui 3-opettajaiseksi lukuvuoden 1998-1999 alussa. Lohilahden koulu on ollut kylän ”monitoimikeskus”. Eri järjestöt, seurakunta, kansalaisopisto, kylätoimikunta ja sivukirjasto ovat käyttäneet koulun tiloja toimintaansa.


Koulun johtokunta

Vuoden 1955 historiikissa op. Savonen piti kirjaa johtokunnan henkilöistä. Johtokunnan puheenjohtajana toimi 1911-1916 rovasti E. Cleve, jonka jälkeen koulun johtokunnan toimet siirtyivät kokonaan paikkakuntalaisille. Ensimmäisenä pitempiaikaisena johtokunnan jäsenenä mainitaan kauppias Paavo Kostiainen. Hän oli johtokunnassa 30 vuotta, josta suurimman ajan johtokunnan puheenjohtajana. Pitkäaikaisia johtokunnan jäseniä ovat olleet myös esimerkiksi työmies Oskari Kanerva (28 vuotta) ja tilanhoitaja T. Mäkelä (32 vuotta). Mäkelä toimi alkupuolen taloudenhoitajana ja loppuajan puheenjohtajana. Lyhyimmän ajan johtokunnassa toimineista henkilöistä voisi mainita mm. Pekka Kostiaisen, Iivari Tuomen ja Amanda Juutilaisen.

Myöhemmin johtokunnan puheenjohtajina ovat toimineet Helga-Liisa Leinonen (1974-1990), Esa Luostarinen (1991-1992), Arja-Riitta Repo (1993-1996) ja Jouni Vanninen (1997-2000).


Lohilahden koulun opettajia ja muuta henkilökuntaa

A. Valmari (1911-1912)
Kustaa Estlin (1912-1913)
Antti Väänänen (1913-1914)
H. E. Kiviluoto (1914-1921)
Elsa Veijalainen (1921-1922)
Anni Mikkonen (1922-1924)
F. A. Leppänen (1924-1929 sekä 1930-1936)
Alli Vihavainen (1929-1930)
Irja Laaksonen (1934-1935)
Leila Huuhtamo (1935-1936)
Taavi ja Aino Savonen (1936-1959)
Maria Kijanen (1947-1956)
Greta Partanen (1958-1990)
Anneli ja Martti Mäkelä (1959-1962)
Pentti Mikkola (1959-1961)
Terttu Nieminen (1961-1962)
Seppo ja Maija-Liisa Matero (1962-1975)
Sirkka Immonen (1975-2006)
Paavo Immonen (1975-2007)
Maiju Tykkyläinen (1998-1999)
Satu Anttonen (1999-)

Koulun keittäjänä on toiminut vuoteen 1980 asti Martta Tiainen, jonka jälkeen tehtävään tuli Vuokko Tuukkanen. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2008, jonka jälkeen keittäjän tehtäviä on hoitanut Virpi Takaneva.

Lohilahden koululla kiertävinä englannin kielen opettajina ovat toimineet Marja-Leena Huhtinen (1990-1997), Anu Kurkela (1997-1998) ja Riitta Itkonen (syyslukukaudesta 1999 alkaen). 2000-luvun aikana Lohilahden koululla on ollut monia englannin opettajia, jotka ovat vaihtuneet hyvin nopeasti.


Erityisopettajan tehtäviä ovat hoitaneet Tuula Hagelin (1975-1980) ja Aila Vertanen (syyslukukaudesta 1980 alkaen). Vertasen jäätyä eläkkeelle, Lohilahden koululla on ollut muutamia erityisopettajia mm. Anna-Mari Niemelä sekä Anne Tolvanen. Nykyisin erityisopettajan tehtäviä hoitavat Kukka-Maaria Vasara sekä Marjo Lallukka-Repo.

2000-luvulla Lohilahden koululla työskenteli useita eri opettajia, esimerkiksi äitiyslomien ja sairaslomien sijaisuuksina. Jotkut opettajat vaihtuivat jopa alle vuoden välein, jonka takia on vaikeaa pitää kirjaa siitä, ketkä ovat toimineet opettajina 2000-luvulla Lohilahden koululla.

Nykyisin Lohilahden koululla rehtorin virkaa hoitaa Kati Hämäläinen, joka toimii myös luokan opettajana. Hänen lisäksi luokanopettajina toimivat Satu Anttonen ja Heidi Soinikoski. Koululla toimii myös kolme kouluavustajaa, Hanna Tikka, Hilkka Gröhn ja Petri Kelokaski. Nykyisin talonmiehen virkaa hoitaa Jeri Hämäläinen. Siivoojana toimii Ulla Sinkkonen, joka on osa-aikaeläkkeellä. Ulla on toiminut siivoojana 1999 alkaen, mutta hän hoiti siivoojan tehtäviä myös vuosina 1985-1991. Eläkeviikkojen aikana hänen sijaisenaan toimii Minna Kulppi. Keittäjänä toimii Virpi Takaneva.

Nykyisin Lohilahden koulu on ainoa Sulkavalla sijaitseva kyläkoulu, koska Kaipolan koulu lakkautetaan pian. Lohilahden koulua käytetään edelleen harrastustoiminnassa. Koulun liikuntasalin voi esimerkiksi varata erilaisille liikuntalajeille. Koululla järjestetään myös kansalaisopiston soittotunteja, 4H-kerhoja sekä muita kerhoja, esimerkiksi liikuntakerho. Koulun tilat ovat todella aktiivisesti kyläläisten käytössä sekä arkisin, että viikonloppuisin. Lohilahden koululla on siis hyvin suuri merkitys kyläläisille. Lohilahden koulun yhteyteen on myös liitetty vähän aikaa sitten Lohilahden perhepäivähoito.
Lohilahden koulu

Lähteet:


http://www.lohilahti.net/historia.shtml

www.lohilahti.fi

Historiikki Lohilahden kansa-peruskoulusta 1880-1980, (Paavo Immonen)

Lohikosken koulun päiväkirja lukuvuonna 1880-1881