Ero sivun ”Lohikosken myllyn historia” versioiden välillä

Kohteesta Rajupusuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
(14 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
== [[Image:Puolikasmyllykivi.jpg|frame|left]] HACKMANIN SAHA PERUSTETAAN  ==
+
==   [[Image:Vanha mylly 288.jpg|frame|left|536x402px]]HACKMANIN SAHA PERUSTETAAN  ==
  
Saha on perustettu 1800- luvun puolivälissä.Hackman &amp; Co ja kauppaneuvos Johan Kolis ostivat Lohikosken lahjoitusmaat sahoineen v. 1853 neiti Sofia von Judinilta. Hackmanin kauppahuone lunasti Kolisin osat v.1863. Vuonna 1859 Hackman &amp; Co ja Kolis ostivat myös entisen Tshushoffien omistama Kuhakosken sahan; senkin Hackman &amp; Co lunasti Kolisilta.Vuonna 1863, jolloin Lohikoski lahjoitusmaineen ja sahoineen siirtyi kokonaan Hackman &amp; Co:n omistukseen, muutos kohti uutta aikaa oli jo täydessä käynnissä.Wilhelm Hackmanin aikakausi isiensä työn jatkajana alkoi v. 1879, siis samana vuonna jonka tammikuussa yhtiö oli myynyt Lohikosken rälssin valtiolle. Lohikosken saha paloi vuonna 1893. Hackmanille on jäänyt ranta- ja metsämaata Lohilahden maisemiin vielä Lohikosken tilan luovutuksen jälkeenkin. Tontti kauppoja on tehty. Lahjoituksiakin yhtiö on tehnyt lohilahtelaisten hyväksi. Vielä nykyinenkin koulu tontti on Hackmanin lahjoittama. Perhekonserni on ollut kanssa sivistyksen suuri kannattaja ja eteenpäin auttaja. Sorsakoskella on sahan työläinen ollut velvollinen panemaan lapsensa kouluun. Samaa sääntöä on varmaan noudatettu Lohikoskellakin. Viimeisimmän tiedon mukaan Metsähallitus on v. 1995 ostanut kaikki Lohilahden aluella Hackman Oy:lle kuuluneet metsät. Vaikuttaa siltä, että yhtiö on keskittynyt käyttämään teollisuutensa raaka-aineina metalleja. Lohikoskella on myös ollut tulitikkutehdas. Pienempi saharakennus oli kaksikerroksinen katos, johon oli asennettu yksi saharaami. Molemmat rakennukset olivat asfalttikattoisia. Tässä vaiheessa vesiratas tuotti 120 hevosvoimaa (hv) sahoille ja toinen ratas 10 hv samassa kourussa olevaan kotitarvemyllyyn.<br>Vuonna 1910 sahattiin Lohikoskella runsaat 200 000 tukkia, ja tuotanto kokohosi 20 000 kuutiometriin. Työ voimaa oli noin 150 miestä.<br>
+
Saha on perustettu 1800- luvun puolivälissä. Hackman &amp; Co ja kauppaneuvos Johan Kolis ostivat Lohikosken lahjoitusmaat sahoineen v. 1853 neiti Sofia von Judinilta. Hackmanin kauppahuone lunasti Kolisin osat v.1863. Vuonna 1859 Hackman &amp; Co ja Kolis ostivat myös entisen Tshushoffien omistama [[Kuhakosken myllyn historia|Kuhakosken sahan]]; senkin Hackman &amp; Co lunasti Kolisilta.Vuonna 1863, jolloin [[Lohikosken kylä|Lohikoski lahjoitusmaineen]] ja sahoineen siirtyi kokonaan Hackman &amp; Co:n omistukseen, muutos kohti uutta aikaa oli jo täydessä käynnissä. Wilhelm Hackmanin aikakausi isiensä työn jatkajana alkoi v. 1879, siis samana vuonna jonka tammikuussa yhtiö oli myynyt Lohikosken rälssin valtiolle. Lohikosken saha paloi vuonna 1893. Hackmanille on jäänyt ranta- ja metsämaata Lohilahden maisemiin vielä Lohikosken tilan luovutuksen jälkeenkin. Tonttikauppoja on tehty.  
  
<br>  
+
Lahjoituksiakin yhtiö on tehnyt lohilahtelaisten hyväksi. Vielä nykyinenkin [[Lohilahden koulu|koulun tontti]] on Hackmanin lahjoittama. Perhekonserni on ollut kanssa sivistyksen suuri kannattaja ja eteenpäin auttaja. Sorsakoskella on sahan työläinen ollut velvollinen panemaan lapsensa kouluun. Samaa sääntöä on varmaan noudatettu Lohikoskellakin. Viimeisimmän tiedon mukaan Metsähallitus on v. 1995 ostanut kaikki [[Lohilahden kylä|Lohilahden aluella]] Hackman Oy:lle kuuluneet metsät. Vaikuttaa siltä, että yhtiö on keskittynyt käyttämään teollisuutensa raaka-aineina metalleja. [[Lohikosken kylä|Lohikoskella]] on myös ollut tulitikkutehdas. Pienempi saharakennus oli kaksikerroksinen katos, johon oli asennettu yksi saharaami. Molemmat rakennukset olivat asfalttikattoisia. Tässä vaiheessa vesiratas tuotti 120 hevosvoimaa (hv) sahoille ja toinen ratas 10 hv samassa kourussa olevaan kotitarvemyllyyn.<br>Vuonna 1910 sahattiin Lohikoskella runsaat 200 000 tukkia, ja tuotanto kokohosi 20 000 kuutiometriin. Työ voimaa oli noin 150 miestä.<br>
 +
 
 +
<br>
  
 
== TULIPALOT SAHALLA  ==
 
== TULIPALOT SAHALLA  ==
  
Tulipalo vieraili kahdesti Lohikosken höyrysahan pannuhuoneessa, ensimmäisen kerran vuonna 1908 ja seuraavan kerran pari vuotta myöhemmin. Toisella kerralla tuhot olivat jo sitä luokkaa, että yhtiö sai palovahingonkorvausta 29 100 markkaa. Honkalahdessa oli turkulaisten liikemiesten v.1906 perustama höyrysaha, jonka Hackman &amp; Co osti v. 1910. Kun Lohikosken saha saha siirrettiin Honkalahteen , se jatkoi toimintaansa höyryn voimalla.  
+
Tulipalo vieraili kahdesti [[Lohikosken myllyn historia|Lohikosken]] höyrysahan pannuhuoneessa, ensimmäisen kerran vuonna 1908 ja seuraavan kerran pari vuotta myöhemmin. Toisella kerralla tuhot olivat jo sitä luokkaa, että yhtiö sai palovahingonkorvausta 29 100 markkaa. Honkalahdessa oli turkulaisten liikemiesten v.1906 perustama höyrysaha, jonka Hackman &amp; Co osti v. 1910. Kun Lohikosken saha saha siirrettiin Honkalahteen , se jatkoi toimintaansa höyryn voimalla.  
  
[[Image:Vesirumpu.jpg|Kuvassa sahan vanha vesirumpu.]]  
+
[[Image:Vesirumpu.jpg|frame]]  
  
<br>  
+
<br>
  
 
== HÖYRYLAIVALIIKENNE ALKAA  ==
 
== HÖYRYLAIVALIIKENNE ALKAA  ==
Rivi 19: Rivi 21:
 
Vasta Saimaan kanavan valmistuttua v.1856 aloittettiin sisävesien mittaus, viivoitus ja kartoitus. Siihen saakka laivamiehet olivat saaneet selvitä vesillä ilman minkäänlaisia majakoita ja merimerkkejä. He olivat vain purjehduskaudeksi palkattuja talon poikia. Työ neuvoi tekijäänsä.<br>Ensimmäisinä vasta valmistunutta Saimaan kanavaa myöten Viipurinlahdelle matkasivat purjelotjat Toivo ja Usko, lastinaan tervaa ja voita, päämääränään Pietari. Toiseksi matkasi savonlinnalaisen liikemiehen Johan Kolisin kaksi laivaa lankkulastissa.  
 
Vasta Saimaan kanavan valmistuttua v.1856 aloittettiin sisävesien mittaus, viivoitus ja kartoitus. Siihen saakka laivamiehet olivat saaneet selvitä vesillä ilman minkäänlaisia majakoita ja merimerkkejä. He olivat vain purjehduskaudeksi palkattuja talon poikia. Työ neuvoi tekijäänsä.<br>Ensimmäisinä vasta valmistunutta Saimaan kanavaa myöten Viipurinlahdelle matkasivat purjelotjat Toivo ja Usko, lastinaan tervaa ja voita, päämääränään Pietari. Toiseksi matkasi savonlinnalaisen liikemiehen Johan Kolisin kaksi laivaa lankkulastissa.  
  
<br>  
+
<br>
  
 
== LOHIKOSKEN JAUHOMYLLY  ==
 
== LOHIKOSKEN JAUHOMYLLY  ==
  
<br>Lääninkanslian kirjeessä käy ilmi, että 30.3.1844 valtioneuvos Paul Judin on saanut luvan suorittaa jauhatusta tullia vastaan Lohikoskeen rakennetussa jauhomyllyssä.Myllyyn on kuulunut yksi pari kiviä ja survinlaitos, jossa viisi survinta. Myös jauhomyllyn jälleenrakentamislupa sisältyi kirjelmään.  
+
<br>Lääninkanslian kirjeessä käy ilmi, että 30.3.1844 valtioneuvos Paul Judin on saanut luvan suorittaa jauhatusta tullia vastaan Lohikoskeen rakennetussa jauhomyllyssä. [[Lohikosken myllyn tekniikka|Myllyyn on]] kuulunut yksi pari kiviä ja survinlaitos, jossa viisi survinta. Myös jauhomyllyn jälleenrakentamislupa sisältyi kirjelmään.  
 +
 
 +
<br>
 +
 
 +
<br>
 +
 
 +
[[Image:Mylly 23,9,.jpg|frame]]
 +
 
 +
<br>
 +
 
 +
<br>
 +
 
 +
[[Image:Vaununpenkki.jpg]]&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; [[Image:Puolikasmyllykivi.jpg|Kuvassa puolikas myllynkivi Hackmanin sahan raunioiden reunassa.]]<br>
  
<br>  
+
<br>
  
<br>  
+
<br>
  
[[Image:Vaununpenkki.jpg|Kuvassa on vanhan pajan sisällä oleva vaununpenkki.]]
+
<br>
  
 +
<br>
  
 +
== LÄHTEET&nbsp;  ==
  
 +
http://www.lohilahti.net/historia.shtml<br>
  
 +
Lohilahden perinnepiiri. 2002. Lohilahti muun maailman mainingeissa.
  
== LÄHTEET: http://www.lohilahti.net/historia.shtml Lohilahden perinnepiiri. 2002. Lohilahti muun maailman mainingeissa. ==
+
[[Category:Kulttuuri]] [[Category:Rakennukset_ja_sillat]] [[Category:Kulttuurimaisema]] [[Category:Kylät,_paikannimet,_kadut_ja_tiet]] [[Category:Sulkava]] [[Category:Suomi]] [[Category:Koululaisten_projektit]]

Nykyinen versio 19. lokakuuta 2010 kello 06.34

 
Vanha mylly 288.jpg
HACKMANIN SAHA PERUSTETAAN

Saha on perustettu 1800- luvun puolivälissä. Hackman & Co ja kauppaneuvos Johan Kolis ostivat Lohikosken lahjoitusmaat sahoineen v. 1853 neiti Sofia von Judinilta. Hackmanin kauppahuone lunasti Kolisin osat v.1863. Vuonna 1859 Hackman & Co ja Kolis ostivat myös entisen Tshushoffien omistama Kuhakosken sahan; senkin Hackman & Co lunasti Kolisilta.Vuonna 1863, jolloin Lohikoski lahjoitusmaineen ja sahoineen siirtyi kokonaan Hackman & Co:n omistukseen, muutos kohti uutta aikaa oli jo täydessä käynnissä. Wilhelm Hackmanin aikakausi isiensä työn jatkajana alkoi v. 1879, siis samana vuonna jonka tammikuussa yhtiö oli myynyt Lohikosken rälssin valtiolle. Lohikosken saha paloi vuonna 1893. Hackmanille on jäänyt ranta- ja metsämaata Lohilahden maisemiin vielä Lohikosken tilan luovutuksen jälkeenkin. Tonttikauppoja on tehty.

Lahjoituksiakin yhtiö on tehnyt lohilahtelaisten hyväksi. Vielä nykyinenkin koulun tontti on Hackmanin lahjoittama. Perhekonserni on ollut kanssa sivistyksen suuri kannattaja ja eteenpäin auttaja. Sorsakoskella on sahan työläinen ollut velvollinen panemaan lapsensa kouluun. Samaa sääntöä on varmaan noudatettu Lohikoskellakin. Viimeisimmän tiedon mukaan Metsähallitus on v. 1995 ostanut kaikki Lohilahden aluella Hackman Oy:lle kuuluneet metsät. Vaikuttaa siltä, että yhtiö on keskittynyt käyttämään teollisuutensa raaka-aineina metalleja. Lohikoskella on myös ollut tulitikkutehdas. Pienempi saharakennus oli kaksikerroksinen katos, johon oli asennettu yksi saharaami. Molemmat rakennukset olivat asfalttikattoisia. Tässä vaiheessa vesiratas tuotti 120 hevosvoimaa (hv) sahoille ja toinen ratas 10 hv samassa kourussa olevaan kotitarvemyllyyn.
Vuonna 1910 sahattiin Lohikoskella runsaat 200 000 tukkia, ja tuotanto kokohosi 20 000 kuutiometriin. Työ voimaa oli noin 150 miestä.


TULIPALOT SAHALLA

Tulipalo vieraili kahdesti Lohikosken höyrysahan pannuhuoneessa, ensimmäisen kerran vuonna 1908 ja seuraavan kerran pari vuotta myöhemmin. Toisella kerralla tuhot olivat jo sitä luokkaa, että yhtiö sai palovahingonkorvausta 29 100 markkaa. Honkalahdessa oli turkulaisten liikemiesten v.1906 perustama höyrysaha, jonka Hackman & Co osti v. 1910. Kun Lohikosken saha saha siirrettiin Honkalahteen , se jatkoi toimintaansa höyryn voimalla.

Vesirumpu.jpg


HÖYRYLAIVALIIKENNE ALKAA

Suomen ensimmäinen höyrylaiva, Ilmarinen, lähti Puhokselta 10.8.1833 neitsytmatkalleen Joutsenoon. Se oli rataslaiva, N. L. Arppe omisti siitä 2/3 ja Hackman & Co 1/3. Ilmarinen pystyi vetämään puolenkymmentä lotjaa perässään. Se oli siis hinaaja. Ensimmäiset matkustajalaivat olivat hinaajia. Matkustajat asuivat lotjissa. Systeemi oli erittäin käytännöllinen: silloin kun puutavaran imu oli mahtavimmillaan , hinaajat voitiin irroittaa vetämään sahatavaralla kuormattuja lotjia.Tämä ei kuitenkaan ollut matkustajien edunmukaista, ja valituksia näkyi sanomalehtien palstoilla. Puutavaran kuljetus merellä tapahtui vielä suurilla purjealuksilla.

Vasta Saimaan kanavan valmistuttua v.1856 aloittettiin sisävesien mittaus, viivoitus ja kartoitus. Siihen saakka laivamiehet olivat saaneet selvitä vesillä ilman minkäänlaisia majakoita ja merimerkkejä. He olivat vain purjehduskaudeksi palkattuja talon poikia. Työ neuvoi tekijäänsä.
Ensimmäisinä vasta valmistunutta Saimaan kanavaa myöten Viipurinlahdelle matkasivat purjelotjat Toivo ja Usko, lastinaan tervaa ja voita, päämääränään Pietari. Toiseksi matkasi savonlinnalaisen liikemiehen Johan Kolisin kaksi laivaa lankkulastissa.


LOHIKOSKEN JAUHOMYLLY


Lääninkanslian kirjeessä käy ilmi, että 30.3.1844 valtioneuvos Paul Judin on saanut luvan suorittaa jauhatusta tullia vastaan Lohikoskeen rakennetussa jauhomyllyssä. Myllyyn on kuulunut yksi pari kiviä ja survinlaitos, jossa viisi survinta. Myös jauhomyllyn jälleenrakentamislupa sisältyi kirjelmään.



Mylly 23,9,.jpg



Vaununpenkki.jpg                                    Kuvassa puolikas myllynkivi Hackmanin sahan raunioiden reunassa.





LÄHTEET 

http://www.lohilahti.net/historia.shtml

Lohilahden perinnepiiri. 2002. Lohilahti muun maailman mainingeissa.