Ero sivun ”Kuhakosken ympäristö” versioiden välillä
Rivi 31: | Rivi 31: | ||
[[Image:Kuhakosken vedenkorkeus 1916.jpg|frame]]<br> | [[Image:Kuhakosken vedenkorkeus 1916.jpg|frame]]<br> | ||
− | Kuhakosken vedenkorkeus ajalla 8.7-1.12.1916<br>Ensimmäiset vedenkorkeushavainnot. Elokuussa vesi oli matalimmillaan silloin se oli 143 cm merenpinnan yläpuolella. <br> | + | Kuhakosken vedenkorkeus ajalla 8.7-1.12.1916<br>Ensimmäiset vedenkorkeushavainnot. Elokuussa vesi oli matalimmillaan silloin se oli 143 cm merenpinnan yläpuolella. Vesi oli korkeimmillaan Joulukuussa. Se oli 192 cm merenpinnan yläpuolella.<br> |
<br> | <br> |
Versio 13. lokakuuta 2010 kello 07.22
Meitä kiinnostaa miten pitkä koski on? Kuinka syvä ja leveä koski on tällä hetkellä? Milloin koski on kunnostettu ja millainen koski oli ennen kunnostusta? Kuinka kova virta koskessa on?
Kuhakoski on n. 1,3 km pitkä ja 10-35 m leveä. Koskessa on 1,6 m pudotusta. Koski kuuluu oravareittiin, joka on melojille tarkoitettu vesiluontopolku. Reitti on 57 km pitkä.
Sisällysluettelo
KUHAKOSKEN KUNNOSTUS
Kuhakosken kunnostus aloitettiin alkuvuodesta 2009. Kunnostuksen yhteydessä huonokuntoiset patorakenteet poistettiin ja putouksen alapuolinen koski muotoiltiin luonnonkivillä. Koski kunnostettiin pelloilta tuoduilla kivillä. Yläpuolisen Myllylammen veden korkeus säilyi ennallaan eli kunnostuksesta ei aiheutunut lisätyötä tai vedenkorkeuden muutoksia. Kunnostuksen toteutti Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousosasto. Kunnostusohjelmaan kuului myös useita muita koskia. Kaikki kunnostus työt saatiin tehtyä vuoteen 2010 mennessä. Kesällä 2010 koskeen istutettiin taimenen poikasia. Kuhakoski kunnostettiin samalla melontaa silmälläpitäen ja nyt Kuhakosken voi laskea kanootilla tai kajakilla.
VEDENKORKEUDEN MITTAUS
Kuhakoskella sijaitsee vedenkorkeuden mittauspiste. Vesistöjen vedenkorkeuden seurantaohjelmaan kuuluu Suomessa noin 310 asemaa. Kuhakoskella ensimmäinen vedenkorkeus havainto tehtiin 8.7.1916. Kuhakosken vedenkorkeutta on mitattu yhtäjaksoisesti vuoden 1975 alusta asti. Kaikki vedenkorkeustiedot löytyvät Suomen ympäristökeskuksen tietokannasta. Vedenkorkeudet on ilmoitettu senttimetreinä N60-korkeusjärjestelmässä eli verrattuna vuoden 1960 keskimääräiseen merenpintaan Helsingissä. Suomen ympäristökeskuksen maksuttomasta ympäristö- ja paikkatietopalvelusta OIVAsta löytyy eri mittauspisteiden vedenkorkeuksien lisäksi myös muita hydrologisia havaintoja (mm. virtaamia, veden lämpötiloja, jäänpaksuuksia ja lumen vesiarvoja) sekä paljon muuta tietoa esim. vedenlaadusta, ympäristön kuormituksesta, eliölajeista ja alueidenkäytöstä.
Vedenkorkeuden mittaukset Kuhakoskella ovat säännöllisiä. Kuhakosken rannalla on pieni mittauskoppi, jonka sisässä on piirturi. Piirturi tallentaa vedenkorkeuteen liittyvät havainnot. Limnigrafi eli mekaaninen vedenkorkeuspiirturi piirtää paperille käyrää vedenkorkeuden vaihteluista. Piirturiin on kiinnitetty vedessä kelluva punnus, joka liikuttaa kynää vedenkorkeuden vaihtelujen mukaan. Kerran viikossa havaintopaikan lähellä asuva havaitsija vaihtaa piirturiin paperin ja lähettää vanhan paperin ympäristökeskuksen sisävesiyksikköön, jossa tallennetaan viikon vedenkorkeuslukemat tietokantaan.
Ensimmäiset havainnot 1916
Kuhakosken vedenkorkeus ajalla 8.7-1.12.1916
Ensimmäiset vedenkorkeushavainnot. Elokuussa vesi oli matalimmillaan silloin se oli 143 cm merenpinnan yläpuolella. Vesi oli korkeimmillaan Joulukuussa. Se oli 192 cm merenpinnan yläpuolella.
Havainnot 2000-luvulla
Kuhakosken vedenkorkeuden vaihtelu 2000-luvulla
2000-luvulla matalimmalla vesi oli 2005 loppu vuodesta. Keväällä 2008 vesi oli korkeimmillaan.
Viimeisimmät mittaukset 2010
Vuoden aikana vedenkorkeus vaihtelee paljon. Vedenkorkeus on matalimmillaan syksystä. Keväällä vedenkorkeus alkaa nousta. Vuonna 2010 vesi oli korkeimmillaan huhti- ja toukokuussa.
VIRTAAMA
Kuhakoskella mitataan myös virtaamaa. Virtaama tarkoittaa vesimäärää, joka sekunnissa virtaa kosken tietyn pisteen ohi (yksikkö m3/s). Myös virtaamatiedot on tallennettu ympäristökeskuksen tietokantaan.
Kuhakosken virtaaman vaihtelu vuonna 2009. Vedenvirtausnopeus vaihtelee suuresti. Virtaamaan vaikuttaa koskessa oleva vesimäärä. Vuonna 2009 virtaama on ollut suurin toukokuussa. Hitainta virtama oli elokuussa.
Lähteet:
Suomen ympäristökeskuksen sisävesiyksikkö;