Ero sivun ”Kuhakosken historiaa” versioiden välillä

Kohteesta Rajupusuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rivi 1: Rivi 1:
== [[Image:Kuhakosken mylly2.jpg|frame|right]] Kuhakosken nimi ==
+
== [[Image:Kuhakosken mylly2.jpg|frame|right]] Kuhakosken nimi ==
  
 
Jääkauden jälkeen Kuhakoski kuului Saimaaseen. Saimaan pinta oli huomattavasti korkeammalla. Vuoksen puhkeamisen jälkeen Kuhakoski erosi Saimaasta. Kuhajärvessä ja Kuhakoskessa oli paljon kuhia, ne ovat todennäköisesti saaneet nimensä siitä. <br>
 
Jääkauden jälkeen Kuhakoski kuului Saimaaseen. Saimaan pinta oli huomattavasti korkeammalla. Vuoksen puhkeamisen jälkeen Kuhakoski erosi Saimaasta. Kuhajärvessä ja Kuhakoskessa oli paljon kuhia, ne ovat todennäköisesti saaneet nimensä siitä. <br>
Rivi 15: Rivi 15:
 
1860-luvun lopulla kolmantena kunnallisverotettavien ryhmänä mainittiin, liikelaitokset, joita Sulkavalla olivat sahat ja myllyt. Sulkavan ohjesäännössä yksi saha ja useat myllyt oli sijoitettu omiin ryhmiinsä sen mukaan, kuinka monta äyriä niille kullekkin laskettiin. Kuhakoskelle laskettiin 20 äyriä. Yhden äyrin tulo vastasi noin 300 markan tuloa. <br>'''Kuvissa Kuhakosken mylly ja sahan rauniot&nbsp;1977.'''  
 
1860-luvun lopulla kolmantena kunnallisverotettavien ryhmänä mainittiin, liikelaitokset, joita Sulkavalla olivat sahat ja myllyt. Sulkavan ohjesäännössä yksi saha ja useat myllyt oli sijoitettu omiin ryhmiinsä sen mukaan, kuinka monta äyriä niille kullekkin laskettiin. Kuhakoskelle laskettiin 20 äyriä. Yhden äyrin tulo vastasi noin 300 markan tuloa. <br>'''Kuvissa Kuhakosken mylly ja sahan rauniot&nbsp;1977.'''  
  
 +
<br>
  
 
+
== '''Kuhakosken mylly''' ==
== '''Kuhakosken mylly''' ==
 
  
 
1884 Kuhakosken vesimylly oli Sulkavan suurimpia ja korkeimmin verotettuja myllyjä. <br>Viljam Seppänen omisti Kuhakosken myllyn vuonna 1918, Kuhakoskessa on ilmeisesti ollut lohia, koska Viljam Seppänen kuului viisi miehiseen toimikuntaan, jossa tehtiin kalastuksen järjestyssääntöjä.<br>Vuonna 1914 sahalla oli tammikuussa töissä vain kolme työntekijää, tosin syksyllä jo sentään 35 työntekijää.  
 
1884 Kuhakosken vesimylly oli Sulkavan suurimpia ja korkeimmin verotettuja myllyjä. <br>Viljam Seppänen omisti Kuhakosken myllyn vuonna 1918, Kuhakoskessa on ilmeisesti ollut lohia, koska Viljam Seppänen kuului viisi miehiseen toimikuntaan, jossa tehtiin kalastuksen järjestyssääntöjä.<br>Vuonna 1914 sahalla oli tammikuussa töissä vain kolme työntekijää, tosin syksyllä jo sentään 35 työntekijää.  
  
Sahasta&nbsp;ja myllystä&nbsp;on nykyisin jäljellä vain rauniot ja joukko hirsi- ja lautarakennelmia.<br>&nbsp;Kuhakosken kunnostamisesta enemmän sivulla  
+
Sahasta&nbsp;ja myllystä&nbsp;on nykyisin jäljellä vain rauniot ja joukko hirsi- ja lautarakennelmia.<br>&nbsp;Kuhakosken kunnostamisesta enemmän sivulla [[Kuhakosken ympäristö]]. Kuhakosken sillasta voit lukea sivulla [[Kuhakosken_silta]]
  
 
== Kuhakosken myllyn, sahan ja sillan pienoismalli<br> ==
 
== Kuhakosken myllyn, sahan ja sillan pienoismalli<br> ==
  
{{#ev:youtube|UumaVgI6VV8}}
+
{{#ev:youtube|UumaVgI6VV8}}  
  
 
== Lähteet:  ==
 
== Lähteet:  ==
 
 
  
 
[http://www.partala.net/Kuhakoskensilta1.html http://www.partala.net/Kuhakoskensilta1.html]<br>Paavo Seppänen ja Hannu Soikkanen: Sulkavan historia kirjat 1 ja 2<br><br><br>
 
[http://www.partala.net/Kuhakoskensilta1.html http://www.partala.net/Kuhakoskensilta1.html]<br>Paavo Seppänen ja Hannu Soikkanen: Sulkavan historia kirjat 1 ja 2<br><br><br>

Versio 13. lokakuuta 2010 kello 08.39

Kuhakosken mylly2.jpg
 Kuhakosken nimi

Jääkauden jälkeen Kuhakoski kuului Saimaaseen. Saimaan pinta oli huomattavasti korkeammalla. Vuoksen puhkeamisen jälkeen Kuhakoski erosi Saimaasta. Kuhajärvessä ja Kuhakoskessa oli paljon kuhia, ne ovat todennäköisesti saaneet nimensä siitä.

Kuhakosken saha

Kuhakosken mylly.jpg

Kuhakoski on vanhaa teollisuusmiljöötä, jonka kaksiraaminen saha perustettiin vuonna 1778. Emme tiedä onko paikalla ollut myllyä tai aikasempaa sahaa jo ennen tätä.


Kuhakosken saha siirtyi kokonaan Hackman & Co:n omistukseen 1863-64. Kuhakosken sahan huippukaudet oli 1830-luvulla. 1860- ja 1870-luvuilla saha joutui välillä keskeyttämään toimintansa, koska 1867 sahanhoitaja J.Willman sairastui. 1877 sahalla oli tulipalo. Silloin se oli Linkolan hovin Gustaf Björklundin omistuksessa.

1860-luvun lopulla kolmantena kunnallisverotettavien ryhmänä mainittiin, liikelaitokset, joita Sulkavalla olivat sahat ja myllyt. Sulkavan ohjesäännössä yksi saha ja useat myllyt oli sijoitettu omiin ryhmiinsä sen mukaan, kuinka monta äyriä niille kullekkin laskettiin. Kuhakoskelle laskettiin 20 äyriä. Yhden äyrin tulo vastasi noin 300 markan tuloa.
Kuvissa Kuhakosken mylly ja sahan rauniot 1977.


Kuhakosken mylly

1884 Kuhakosken vesimylly oli Sulkavan suurimpia ja korkeimmin verotettuja myllyjä.
Viljam Seppänen omisti Kuhakosken myllyn vuonna 1918, Kuhakoskessa on ilmeisesti ollut lohia, koska Viljam Seppänen kuului viisi miehiseen toimikuntaan, jossa tehtiin kalastuksen järjestyssääntöjä.
Vuonna 1914 sahalla oli tammikuussa töissä vain kolme työntekijää, tosin syksyllä jo sentään 35 työntekijää.

Sahasta ja myllystä on nykyisin jäljellä vain rauniot ja joukko hirsi- ja lautarakennelmia.
 Kuhakosken kunnostamisesta enemmän sivulla Kuhakosken ympäristö. Kuhakosken sillasta voit lukea sivulla Kuhakosken_silta

Kuhakosken myllyn, sahan ja sillan pienoismalli

Lähteet:

http://www.partala.net/Kuhakoskensilta1.html
Paavo Seppänen ja Hannu Soikkanen: Sulkavan historia kirjat 1 ja 2





Kuhakosken myllyn talkoot.jpg


Kuhakosken myllyn talkoot2.jpg

 
















Talkoot myllyllä -72

Kuhakoski 80-luku pieni.jpg


Kuhakoski 80-luvulta.