Kasamäen kuppikivet

Kuppikivet ovat muinaisjäännöksiä, kiviä tai kalliopintoja, joissa on yleensä useita suhteellisen pyöreitä koloja, niin sanottuja uhrikuoppia[1]. Kolot on tehty viimeistään rautakaudella, mutta ei tiedetä miten. Suomessa kuppikiviä on varsinkin maan länsi- ja eteläosissa. Itäosissa kuppikivilöytöjä on tehty erityisesti Kerimäeltä. Suomesta tunnetaan yli 350 kuppikiveä. Niiden käyttö on jatkunut historialliseen aikaan, syrjäisillä paikoilla 1900-luvulle.[2][3] Tällöin niiden niiden käyttö on liittynyt esimerkiksi sairauksien parantamiseen.

Monien tulkintojen mukaan kuppikivien alueet olivat pyhiä paikkoja, joissa jumalien, haltioiden ja henkien lepyttämiseksi suoritettiin uhrimenoja. Uhreilla on todennäköisesti ollut yhteyttä erityisesti viljelytalouteen, minkä osoittaa kuppikivien sijainti viljelysten lähettyvillä. Tuskin onkaan sattumaa, että sulkavalaiset kuppikivilöydöt on tehty paikoista, jotka liittyvät viljaonnea säätelevän muinaisjumala Ukon nimeen. Suurempi kuppikivi sijaitsee Ukonsuon laidassa, kun taas pienempi sijaitsee rannalla vain hieman yli kilometrin päässä Ukonsaaresta.

Sulkavan kahdesta kuppikivestä suurempi sijaitsee Kasamäellä, Ukonsuon laidassa. Se on hieman yli metrin korkuinen ja levyinen siirtolohkare, jossa on kehdeksan kuppia. Kupit ovat halkaisijaltaan 4,5-7 cm ja syvyydeltään 2,5-0,8 cm. Kuppien lisäksi kiven yhteydessä on kuppien peittona käytetty irtokansi.

Toinen Sulkavan kuppikivilöytö on tehty Iijärven Kontiolahden rannalta. Kyseinen kivi on kuitenkin pieni, vain muutaman kilon painoinen.

Kohdetta ei ole merkitty luontoon ja sinne ei ole opastusta.

Lähde wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuppikivi

Sulkavan Historia 1.