Kaipolan paviljonki

Kohteesta Rajupusuwiki
Versio hetkellä 6. lokakuuta 2010 kello 17.33 – tehnyt Anu (keskustelu | muokkaukset)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kaipolan paviljonki on Kaipolan Kiistan, Kaipolan maamiesseuran ja Sulkavan Urheilijoiden yhteisesti omistama tanssilava Kaipolan kylällä. Kaipolan kylän sivuilla[1] on kattava historia paviljongin rakentamisesta nykypäivään. Sisältöä siirretään vähitellen myös tänne wikiin.

Kaipolan paviljongin rakentaminen

Ensimmäiset maininnat oman paviljongin rakentamisesta seuralle löytyvät johtokunnan kokouspöytäkirjasta 1.9.1938. Keskustelua oli käyty ja ”kehoitettiin katselemaan paikkoja jotka soveltuvat k.o. tarkoitukseen”. Seuran vuosikokouksessa 15.1.1939 johtokunta valtuutettiin viemään asiaa eteenpäin. Kaikesta päätellen asia sai nopeasti tulta alleen sillä johtokunta kävi tarkastelemassa paikkaa 17.2 ja kokousti 4.3 seuraavan kerran mittanauhojen kanssa paviljongin tontilla. Päätös rakentamisesta tehtiin 21.3. kokouksessa Jokilahdessa ja samalla päätettiin aloittaa välittömästi avustusten kerääminen.

Rakennuksen sai tehtäväkseen Mauno Kosonen 11 000 mk:n urakkahinnasta. Rakennusmiehinä olivat ainakin Esa, Aarne ja Lauri Kosonen, Martti ja Pentti Sinkkonen, Oskari Korhonen, Olavi Juutilainen, Eevert Vanninen, Tauno Kauppinen, Toivo Ikonen sekä Heikki Seppänen.Varsinaisen lavarakennuksen lisäksi pihapiiriin tehtiin samana kesänä portti, lippukoju sekä ulkohuonerakennukset (2 käymälää, halkovaja sekä putka). Loppukesällä paviljonki sai myös ikkunat.

Kaipolan paviljongin rakentajat.jpg
Kaipolan paviljongin rakentamisen suunnittelua talvella 1938. Kuvassa vasemmalta Toivo Haaja, Uuno Seppänen, Erkki Seppänen, Yrjö Hämäläinen, Toivo Nuopponen. Kuvan on ottanut Pertti Seppänen. Kuva Kyösti Seppäsen arkistosta.

Mistä paviljonki sai nimensä? Nykyisin hienohkolta kuulostava nimi paviljonki nimitykseen selitykseksi lienee tanssilavojen yleinen nimitys paviljonki ja sitä Kaipolassakin tarkoitetaan eli paviljonki pienellä p:llä. Esikuvana voi olla Hiltulan paviljonki. Ennen omaa paviljonkia kaipolalaiset järjestivät tansseja ja iltamia Linnanmäellä eli Pihlajalahden nuorisoseuran talolla.


Kaipolan paviljonki 40-luvulla

Kaipolan juhannustansseihin matkaajat.jpg

Juhannustansseihin matkaavia kylän nuoria 40-luvulta. Kuvassa Marjatta Auvinen (os. Seppänen), Esko Seppänen, Martti Miettinen, Synnöve Vihavainen (os. Haaja) ja Kyösti Seppänen. Kuva Synnöve Vihavaisen arkistosta.

Ensimmäiset tanssit paviljongilla pidettiin 10. ja 11.6.1939, varsinaiset vihkiäiset olivat juhannuksena. Avajaiskesä oli vilkas, tansseja pidettiin viikoittain ja usein peräkkäisinä päivinä yhteensä noin parikymmentä tapahtumaa. Yleisesti tanssipaviljongin rakentaminen lienee otettu kylällä vastaan hyvin, mutta kuului joku ääneen hiljaisen toiveen lausuneen tanssipaikan pommittamisesta maan tasalle ja kinkereillekin kanneltiin kylälle rakennetusta ”synninpesästä”. Nuoriso oli kuitenkin saanut riiauspaikkansa yhä jatkuva tarina alun.

Sota muutti hetkeksi suunnitelmat. Paviljongin sijainti Sulkava-Savonlinna maantien varressa oli hyvä ja sotavuosina se toimi armeijan varastona ja ainakin kesällä 1941 siirtoväen väliaikaisena majapaikkana. Lapsen silmin nähdyt suuret vauhkoontuneet karjalaumat eivät liene liioiteltuja.Kaipolan maamiesseura on perustettu 1938 ja hyvin pian sen toiminta nivoutui yhteen paviljongin kanssa. Maamiesseura ja Kaipolan Kiista pitivät tansseja ensin yhdessä ja melko pian 40- luvun puolivälissä pääasiallinen tanssinjärjestäjä oli maamiesseura. Aivan tarkkaa tietoa siitä, miten maamiesseura sai omistukseensa puolet paviljongista, ei ole, mutta ajankohta lienee ollut 1945 ja oletettavasti omistuksen jakaminen liittynee Kiistan ja maamiesseuran välisiin lainoihin. Puuhamiehet tansseissa lienevät kuitenkin käytännössä olleet melko samat. Vuosikymmeneen liittyi myös rakennuttajaseura Kaipolan Kiistan ”alistaminen” Sulkavan Urheilijat –41:n kyläseuraksi ja nimenmuutos SU-41 Kaipolaksi. Eemil Vannisen pitkä ura tanssien isäntänä alkoi tuolla vuosikymmenellä kestäen aina 1960-luvulle saakka. Esiintyjät lavalla olivat tuohon aikaan lähinnä paikallisia muusikkoja, joista voisi tässä yhteydessä mainita ainakin oman kylän muusikot Heimo ja Aulis Vannisen ja Erkki Hulkkosen sekä nykyisinkin vielä soittava Erkki Lehtisyrjän. Kylän oman bändin nimi oli Humina. Lisäksi Tommi Rasilainen (haitari), Kalle Hyvönen (viulu), Sulkavan Jazz ovat musisoineet paviljongilla. Tansseihin myytiin keskimäärin reilut 200 lippua /ilta. Puhvetin tarjoilut olivat virvoitusjuomapitoisia, ”rapakaljaa ja limonaatia”. Puhvettia ovat pitäneet ainakin Helli Kervinen ja Martta Lind.

Vuosina 1944-46 Kaipolan koululla toimi opintokerho ohjaajanaan koulun opettaja Anna Valtonen, kerho valmisti esityksiä paviljongilla pidettäviin iltamiin.Iltamakulttuuri alkoi sodan jälkeen ja osaselityksenä lienee ollut iltamien verovapaus. Kun pidettiin ohjelmalliset iltamat, sen jälkeen voi olla 1 h. tanssia verottomasti.

Pelkistä tanssitilaisuuksista valtio peri veroa jopa 40 % pääsylipputuloista, kuten Valtter Kososen muisteluista selviää. Myös muut järjestöt pitivät iltamia paviljongilla, kuten mm. paikallinen Iitlahden työväenyhdistys. Tansseihin pukeuduttiin siististi; tumma puku ja (kravatti) ja nuoret neitoset mekkoihin tai kansallispukuihin. Paviljonki olikin erityisesti nuorison kohtaamispaikka. Yleensä nuorison ikä oli vähintään noin 15 v. , mutta varsinaisesti ei “rippikoulu” ollut mikään tansseihin pääsyn lupa. Nuorison pääsy tansseihin riippui hyvin paljon kodin antamasta luvasta.


Kaipolan paviljonki 50-luvulla



Lähde:

http://www.kaipolankyla.net/?page_id=110<br