Ero sivun ”Kaipolan paviljonki” versioiden välillä

Kohteesta Rajupusuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rivi 7: Rivi 7:
 
Rakennuksen sai tehtäväkseen Mauno Kosonen 11 000 mk:n urakkahinnasta. Rakennusmiehinä olivat ainakin Esa, Aarne ja Lauri Kosonen, Martti ja Pentti Sinkkonen, Oskari Korhonen, Olavi Juutilainen, Eevert Vanninen, Tauno Kauppinen, Toivo Ikonen sekä Heikki Seppänen.Varsinaisen lavarakennuksen lisäksi pihapiiriin tehtiin samana kesänä portti, lippukoju sekä ulkohuonerakennukset (2 käymälää, halkovaja sekä putka). Loppukesällä paviljonki sai myös ikkunat.<br>  
 
Rakennuksen sai tehtäväkseen Mauno Kosonen 11 000 mk:n urakkahinnasta. Rakennusmiehinä olivat ainakin Esa, Aarne ja Lauri Kosonen, Martti ja Pentti Sinkkonen, Oskari Korhonen, Olavi Juutilainen, Eevert Vanninen, Tauno Kauppinen, Toivo Ikonen sekä Heikki Seppänen.Varsinaisen lavarakennuksen lisäksi pihapiiriin tehtiin samana kesänä portti, lippukoju sekä ulkohuonerakennukset (2 käymälää, halkovaja sekä putka). Loppukesällä paviljonki sai myös ikkunat.<br>  
  
<br>
+
[[Image:Kaipolan_paviljongin_rakentajat.jpg|center]]''Kaipolan paviljongin rakentamisen suunnittelua talvella 1938. Kuvassa vasemmalta Toivo Haaja, Uuno Seppänen, Erkki Seppänen, Yrjö Hämäläinen, Toivo Nuopponen. Kuvan on ottanut Pertti Seppänen. Kuva Kyösti Seppäsen arkistosta.''
  
 +
Mistä paviljonki sai nimensä? Nykyisin hienohkolta kuulostava nimi paviljonki nimitykseen selitykseksi lienee tanssilavojen yleinen nimitys paviljonki ja sitä Kaipolassakin tarkoitetaan eli paviljonki pienellä p:llä. Esikuvana voi olla Hiltulan paviljonki. Ennen omaa paviljonkia kaipolalaiset järjestivät tansseja ja iltamia Linnanmäellä eli Pihlajalahden nuorisoseuran talolla.<br>
  
Lähde:  
+
<br> Lähde:  
  
 
http://www.kaipolankyla.net/?page_id=110<br>
 
http://www.kaipolankyla.net/?page_id=110<br>

Versio 6. lokakuuta 2010 kello 17.22

Kaipolan paviljonki on Kaipolan Kiistan, Kaipolan maamiesseuran ja Sulkavan Urheilijoiden yhteisesti omistama tanssilava Kaipolan kylällä. Kaipolan kylän sivuilla on kattava historia paviljongin rakentamisesta nykypäivään. Sisältöä siirretään vähitellen myös tänne wikiin.

Kaipolan paviljongin rakentaminen

Ensimmäiset maininnat oman paviljongin rakentamisesta seuralle löytyvät johtokunnan kokouspöytäkirjasta 1.9.1938. Keskustelua oli käyty ja ”kehoitettiin katselemaan paikkoja jotka soveltuvat k.o. tarkoitukseen”. Seuran vuosikokouksessa 15.1.1939 johtokunta valtuutettiin viemään asiaa eteenpäin. Kaikesta päätellen asia sai nopeasti tulta alleen sillä johtokunta kävi tarkastelemassa paikkaa 17.2 ja kokousti 4.3 seuraavan kerran mittanauhojen kanssa paviljongin tontilla. Päätös rakentamisesta tehtiin 21.3. kokouksessa Jokilahdessa ja samalla päätettiin aloittaa välittömästi avustusten kerääminen.

Rakennuksen sai tehtäväkseen Mauno Kosonen 11 000 mk:n urakkahinnasta. Rakennusmiehinä olivat ainakin Esa, Aarne ja Lauri Kosonen, Martti ja Pentti Sinkkonen, Oskari Korhonen, Olavi Juutilainen, Eevert Vanninen, Tauno Kauppinen, Toivo Ikonen sekä Heikki Seppänen.Varsinaisen lavarakennuksen lisäksi pihapiiriin tehtiin samana kesänä portti, lippukoju sekä ulkohuonerakennukset (2 käymälää, halkovaja sekä putka). Loppukesällä paviljonki sai myös ikkunat.

Kaipolan paviljongin rakentajat.jpg
Kaipolan paviljongin rakentamisen suunnittelua talvella 1938. Kuvassa vasemmalta Toivo Haaja, Uuno Seppänen, Erkki Seppänen, Yrjö Hämäläinen, Toivo Nuopponen. Kuvan on ottanut Pertti Seppänen. Kuva Kyösti Seppäsen arkistosta.

Mistä paviljonki sai nimensä? Nykyisin hienohkolta kuulostava nimi paviljonki nimitykseen selitykseksi lienee tanssilavojen yleinen nimitys paviljonki ja sitä Kaipolassakin tarkoitetaan eli paviljonki pienellä p:llä. Esikuvana voi olla Hiltulan paviljonki. Ennen omaa paviljonkia kaipolalaiset järjestivät tansseja ja iltamia Linnanmäellä eli Pihlajalahden nuorisoseuran talolla.


Lähde:

http://www.kaipolankyla.net/?page_id=110