Hepomäen tila

Kohteesta Rajupusuwiki
Versio hetkellä 5. toukokuuta 2011 kello 19.09 – tehnyt Anu (keskustelu | muokkaukset)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hepomäen peltomaisemaa2.jpg
Hepomäen peltomaisemaa.jpg
Ykstyisomaisuudessa oleva tila, jossa on ollut asutusta jo ainakin viimeisen 300 vuoden ajan (v.1693). Ainakin Mikkosia, Lehvosia ja Pellisiä. Nykyiset omistajat ovat Pellisen sisaruksia. Todennäköisesti tilan mailla on ollut jo esihistoriassa asutusta. Nykyinen tilan keskus sijaitsee sopivasti kivikauden rantakorkeutta korkeammalla ja on kivikaudella muodostanut saaren.



 

Perustietoja alueesta

Kuuluu Tuliniemen- Kuhaniemen kulttuurimaisema-alueeseen. Niemien väliin jää Hepolahti, joka kartan mukaan on nimetty Lammakko- nimiseksi Saimaan lahdeksi ja erottuu päävesistöstä pengertiellä. Lammakon ympärillä on lehto, joka on toiminut jo 1600-luvulla laidunalueena.  Alue on vanhaa viljelysseutua. Alueesta on 1640-luvun Röösin kartassa maisemia. Kaavatiedossa todetaan, että alueellaon ollut 1600-luvulla Lohilahden ydintiloja. Rautakuonaa on löytynyt runsaasti alueelta, joten alueella on todennäköisesti valmistettu rautaa. Aiemmasta asutuksesta ei ole tutkittua tietoa, mutta tällä sivustollakin esitetyt löydökset alueelta voivat olla jopa esihistorialliselta ajalta peräisin. Lohilahden toisella puolen Leinosenniemessä Kangassaaren eteläisimmässä kärjessä on asumuspinanteita ja sieltä on löytynyt palanutta luuta sekä mikroliittiä. Tämä asuinpaikka on noin 85 m korkeudella, joten se on ollut käytössä Saimaan veden ollessa korkeimmilaan.


Kaavassa Hepomäen alueen toimenpiteenä on määritelty kulttuurimaiseman suojelu. Mahdollinen rakennuspaikkojen sijoitus on tehtävä lähtökohtana vanhan kylärakenteen säilyttäminen. Alueella on tärkeä viljellä peltoja.

Lähde Kaavatieto: Sulkavan kunta, Saimaan ja Siikajärven alueen rantaosayleiskaava.

Tilan rakennuksia
1600-luvulla rakennettu aitta
Ruumislauta
ja historiallisia esineitä

Tilalla on säilytetty paljon vanhoja maatalouden harjoittamiseen liittyvää esineistöä. Tässä kuvassa puulapio, jossa raudalla vahvistettu terä. Pihapiirin vanhin rakennus on 1600-luvulla rakennettu aitta. Aitan alla on ruumislauta, joka on ollut käytössä. Tilan omistajien isoäiti oli kylän ruumiinpesijä. Läheisellä Saimaalla ja Tuliniemen edustalla  olevalle Raatosaari kylän vainajat on kuljetettu odottamaan kirkolle kuljetusta.



Lapio ja pojat.jpg






























Tilan mailta löydettyjä esineitä

Tilan emäntä Aune Pellinen on kerännyt useiden vuosikymmenien aikana tilan pelloilta ja puutarhasta erilaisia esineitä. Kaikista esineistä kuvat picassassa, jotka löytyvät tästä linkistä.


Saviruukussa tekijän sormenjäljet
Saviruukun paloja
Saviruukku pieni.jpg

Alueelta on löytynyt pajon ruukun palasia, jotka ovat lähes kaikki lasitettua savea ja oletettavasti eivät ainakaan esihistorialliselta ajalta. Yhdessä ruukunpalassa mielenkiintoinen leima. Kiinnostavin ruukunpala on padan tai kupin osa, jossa on näkyvissä myös tekijän sormenjäljet. Tätä saviastiaa on ilmeisesti pidetty avotulen yllä ja siinä ei ole lasitusta. Kuvat ovat tästä astiasta.


Rautakuonaa pieni.jpg





















Rautakuonaa ja rautaesineitä

Alueelta on löytynyt paljon rautakuonaa. Joitakin kiviä on myös, jotka ovat magneettisia. Alueella on todennäköisesti ollut jonkinlainen raudanvalmistuspaikka. Rauta voi olla peräisin suo- ja järvimalmista. Alueen maaperä on ilmeisen rautapitoinen, joka ilmenee mm. juomavedestä, joka on erittäin rautapitoista. Alueella on myös ollut erittäin paljon erilaisia rautaesineitä, jotka ovat hyvin ruosteisia. Rautaesineistä ei ole tietoa miltä aikakaudelta ne ovat, mutta osa esineistä vaikuttaisi olevan nauloja, talttoja, salpoja jne eli voivat olla hyvinkin 1900-luvulla taottuja.


Kaksipäinen kotka ja vuosiluku 1818?

Rahalöytö

Kaksipäinen kotka ja vuosiluku 1818, jotka näkyvät kolikon toisella puolella eli venäjän ruplasta lienee kyse.

Posliinin palasia

Alueelta on kerätty paljon posliiniastioiden palasia. Yksi palasista pystyttiin tunnistamaan Arabian FarsKop "isän kuppi" -sarjan kupiksi, jota on valmistettu 1932-1949.

Lasin palasia

Alueelta on kerätty jonkin verran lasin palasia.


Hiottu kivi?
Työstettyjä kiviä
Piikiveäkö nämä ovat?

Alueelta on kerätty paljon kiviä, joita on selkeästi työstetty hiomalla, teroittamalla ja pyöristämällä. Tässä muutama mielenkiintoinen löydös kuvina.

Hiottu kivi toiselta puolelta kuvattuna  teräväksi hiottu kivi



 

Rengas ja nappi

Rengas, voisiko olla pronssia    Maasta löydetty erikoinen nappi

Helmiä ja "jalokiviä"

Helmiä ym.jpg

Työstettyjä luita



  Luuleimasin pieni.jpg        Luupilli pieni.jpg