Hepomäen tila

Kohteesta Rajupusuwiki
Versio hetkellä 5. toukokuuta 2011 kello 13.54 – tehnyt Anu (keskustelu | muokkaukset)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hepomäen peltomaisemaa2.jpg
Hepomäen peltomaisemaa.jpg
Ykstyisomaisuudessa oleva tila, jossa on ollut asutusta jo ainakin viimeisen 300 vuoden ajan (v.1693). Ainakin Mikkosia, Lehvosia ja Pellisiä. Nykyiset omistajat ovat Pellisen sisaruksia. Todennäköisesti tilan mailla on ollut jo esihistoriassa asutusta. Nykyinen tilan keskus sijaitsee sopivasti kivikauden rantakorkeutta korkeammalla ja on kivikaudella muodostanut saaren.



 

Perustietoja alueesta

Kuuluu Tuliniemen- Kuhaniemen kulttuurimaisema-alueeseen. Niemien väliin jää Hepolahti, joka kartan mukaan on nimetty Lammakko- nimiseksi Saimaan lahdeksi ja erottuu päävesistöstä pengertiellä. Lammakon ympärillä on lehto, joka on toiminut jo 1600-luvulla laidunalueena.  Alue on vanhaa viljelysseutua. Alueesta on 1640-luvun Röösin kartassa maisemia. Kaavatiedossa todetaan, että alueellaon ollut 1600-luvulla Lohilahden ydintiloja. Rautakuonaa on löytynyt runsaasti alueelta, joten alueella on todennäköisesti valmistettu rautaa. Aiemmasta asutuksesta ei ole tutkittua tietoa, mutta tällä sivustollakin esitetyt löydökset alueelta voivat olla jopa esihistorialliselta ajalta peräisin. Lohilahden toisella puolen Leinosenniemessä Kangassaaren eteläisimmässä kärjessä on asumuspinanteita ja sieltä on löytynyt palanutta luuta sekä mikroliittiä. Tämä asuinpaikka on noin 85 m korkeudella, joten se on ollut käytössä Saimaan veden ollessa korkeimmilaan.


Kaavassa Hepomäen alueen toimenpiteenä on määritelty kulttuurimaiseman suojelu. Mahdollinen rakennuspaikkojen sijoitus on tehtävä lähtökohtana vanhan kylärakenteen säilyttäminen. Alueella on tärkeä viljellä peltoja.

Lähde Kaavatieto: Sulkavan kunta, Saimaan ja Siikajärven alueen rantaosayleiskaava.

Tilan rakennuksia
1600-luvulla rakennettu aitta
Ruumislauta
ja historiallisia esineitä

Tilalla on säilytetty paljon vanhoja maatalouden harjoittamiseen liittyvää esineistöä. Tässä kuvassa puulapio, jossa raudalla vahvistettu terä. Pihapiirin vanhin rakennus on 1600-luvulla rakennettu aitta. Aitan alla on ruumislauta, joka on ollut käytössä. Tilan omistajien isoäiti oli kylän ruumiinpesijä. Läheisellä Saimaalla ja Tuliniemen edustalla  olevalle Raatosaari kylän vainajat on kuljetettu odottamaan kirkolle kuljetusta.



Lapio ja pojat.jpg






























Tilan mailta löydettyjä esineitä

Tilan emäntä Aune Pellinen on kerännyt useiden vuosikymmenien aikana tilan pelloilta ja puutarhasta erilaisia esineitä.

Rautakuonaa ja rautaesineitä

Alueelta on löytynyt paljon rautakuonaa. Joitakin kiviä on myös, jotka ovat magneettisia. Alueella on todennäköisesti ollut jonkinlainen raudanvalmistuspaikka. Rauta voi olla peräisin suo- ja järvimalmista. Alueen maaperä on ilmeisen rautapitoinen, joka ilmenee mm. juomavedestä, joka on erittäin rautapitoista. Alueella on myös ollut erittäin paljon erilaisia rautaesineitä, jotka ovat hyvin ruosteisia. Rautaesineistä ei ole tietoa miltä aikakaudelta ne ovat, mutta osa esineistä vaikuttaisi olevan nauloja, talttoja, salpoja jne eli voivat olla hyvinkin 1900-luvulla taottuja.


 

Ruukunpaloja, paljon, eri aikakausilta.