Ero sivun ”Hepomäen tila” versioiden välillä

Kohteesta Rajupusuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rivi 7: Rivi 7:
 
= Perustietoja alueesta<br> =
 
= Perustietoja alueesta<br> =
  
Kuuluu Tuliniemen- Kuhaniemen kulttuurimaisema-alueeseen. Niemien väliin jää [[Hepolahti eli Lammakko|Hepolahti]], joka kartan mukaan on&nbsp;nimetty&nbsp;[[Hepolahti eli Lammakko|Lammakko- nimiseksi]]&nbsp;Saimaan lahdeksi ja erottuu päävesistöstä pengertiellä. Lammakon ympärillä&nbsp;on lehto, joka on toiminut jo 1600-luvulla&nbsp;laidunalueena. &nbsp;Alue on vanhaa viljelysseutua. Alueesta on 1640-luvun Röösin kartassa maisemia. Kaavatiedossa todetaan, että alueellaon ollut 1600-luvulla Lohilahden ydintiloja. Rautakuonaa on löytynyt runsaasti alueelta, joten alueella on todennäköisesti valmistettu rautaa. Aiemmasta asutuksesta ei ole tutkittua tietoa, mutta tällä sivustollakin esitetyt löydökset alueelta voivat olla jopa esihistorialliselta ajalta peräisin. Lohilahden toisella puolen [[Leinosenniemi (Kangassaari)|Leinosenniemessä Kangassaaren ]]eteläisimmässä kärjessä on asumuspinanteita ja sieltä on löytynyt palanutta luuta sekä mikroliittiä. Tämä asuinpaikka on noin 85 m korkeudella, joten se on ollut käytössä Saimaan veden ollessa korkeimmilaan.  
+
Kuuluu Tuliniemen- Kuhaniemen kulttuurimaisema-alueeseen. Niemien väliin jää [[Hepolahti eli Lammakko|Hepolahti]], joka kartan mukaan on&nbsp;nimetty&nbsp;[[Hepolahti eli Lammakko|Lammakko- nimiseksi]]&nbsp;Saimaan lahdeksi ja erottuu päävesistöstä pengertiellä. Lammakon ympärillä&nbsp;on lehto, joka on toiminut jo 1600-luvulla&nbsp;laidunalueena. &nbsp;Alue on vanhaa viljelysseutua. Alueesta on 1640-luvun Röösin kartassa maisemia. Kaavatiedossa todetaan, että alueellaon ollut 1600-luvulla Lohilahden ydintiloja. Rautakuonaa on löytynyt runsaasti alueelta, joten alueella on todennäköisesti valmistettu rautaa. Aiemmasta asutuksesta ei ole tutkittua tietoa, mutta tällä sivustollakin esitetyt löydökset alueelta voivat olla jopa esihistorialliselta ajalta peräisin. Lohilahden toisella puolen [[Leinosenniemi (Kangassaari)|Leinosenniemessä Kangassaaren eteläisimmässä]] kärjessä on asumuspinanteita ja sieltä on löytynyt palanutta luuta sekä mikroliittiä. Tämä asuinpaikka on noin 85 m korkeudella, joten se on ollut käytössä Saimaan veden ollessa korkeimmilaan.  
  
 +
<br>
  
 +
Kaavassa Hepomäen&nbsp;alueen toimenpiteenä on määritelty kulttuurimaiseman suojelu. Mahdollinen rakennuspaikkojen sijoitus on tehtävä lähtökohtana vanhan kylärakenteen säilyttäminen. Alueella on tärkeä viljellä peltoja.
  
Kaavassa Hepomäen alueen toimenpiteenä on määritelty kulttuurimaiseman suojelu. Mahdollinen rakennuspaikkojen sijoitus on tehtävä lähtökohtana vanhan kylärakenteen säilyttäminen. Alueella on tärkeä viljellä peltoja.  
+
Lähde Kaavatieto: Sulkavan kunta, Saimaan ja Siikajärven alueen rantaosayleiskaava.  
  
Lähde Kaavatieto: Sulkavan kunta, Saimaan ja Siikajärven alueen rantaosayleiskaava.
+
= Tilan rakennuksia  =
  
= Tilan rakennuksia  =
+
= Tilan historiallisia esineitä&nbsp; =
 +
 
 +
Tilalla on säilytetty paljon vanhoja maatalouden harjoittamiseen liittyvää esineistöä. Tässä kuvassa puulapio, jossa raudalla vahvistettu terä.
  
= Tilan mailta löydettyjä esineitä =
+
== [[Image:Lapio_ja_pojat.jpg|center]]Tilan mailta löydettyjä esineitä ==
  
Rautakuonaa ja magneettisia kiviä&nbsp;- raudanvalmistuspaikka , vesi on edelleen rautapitoista  
+
Tilan emäntä Aune Pellinen on kerännyt useiden vuosikymmenien aikana tilan pelloilta ja puutarhasta erilaisia esineitä. Rautakuonaa ja magneettisia kiviä&nbsp;- raudanvalmistuspaikka , vesi on edelleen rautapitoista  
  
 
Ruukunpaloja, paljon, eri aikakausilta.  
 
Ruukunpaloja, paljon, eri aikakausilta.  
  
 
[[Category:Kulttuuri]] [[Category:Muinaisjäännökset_ja_esihistorialliset_asuinpaikat]] [[Category:Rakennukset_ja_sillat]] [[Category:Kulttuurimaisema]] [[Category:Sulkava]] [[Category:Koululaisten_projektit]] [[Category:Suomi]]
 
[[Category:Kulttuuri]] [[Category:Muinaisjäännökset_ja_esihistorialliset_asuinpaikat]] [[Category:Rakennukset_ja_sillat]] [[Category:Kulttuurimaisema]] [[Category:Sulkava]] [[Category:Koululaisten_projektit]] [[Category:Suomi]]

Versio 5. toukokuuta 2011 kello 13.26

Ykstyisomaisuudessa oleva tila, jossa on ollut asutusta jo ainakin viimeisen 300 vuoden ajan (v.1693). Ainakin Mikkosia, Lehvosia ja Pellisiä. Nykyiset omistajat ovat Pellisen sisaruksia. Todennäköisesti tilan mailla on ollut jo esihistoriassa asutusta. Nykyinen tilan keskus sijaitsee sopivasti kivikauden rantakorkeutta korkeammalla ja on kivikaudella muodostanut saaren.


 

Perustietoja alueesta

Kuuluu Tuliniemen- Kuhaniemen kulttuurimaisema-alueeseen. Niemien väliin jää Hepolahti, joka kartan mukaan on nimetty Lammakko- nimiseksi Saimaan lahdeksi ja erottuu päävesistöstä pengertiellä. Lammakon ympärillä on lehto, joka on toiminut jo 1600-luvulla laidunalueena.  Alue on vanhaa viljelysseutua. Alueesta on 1640-luvun Röösin kartassa maisemia. Kaavatiedossa todetaan, että alueellaon ollut 1600-luvulla Lohilahden ydintiloja. Rautakuonaa on löytynyt runsaasti alueelta, joten alueella on todennäköisesti valmistettu rautaa. Aiemmasta asutuksesta ei ole tutkittua tietoa, mutta tällä sivustollakin esitetyt löydökset alueelta voivat olla jopa esihistorialliselta ajalta peräisin. Lohilahden toisella puolen Leinosenniemessä Kangassaaren eteläisimmässä kärjessä on asumuspinanteita ja sieltä on löytynyt palanutta luuta sekä mikroliittiä. Tämä asuinpaikka on noin 85 m korkeudella, joten se on ollut käytössä Saimaan veden ollessa korkeimmilaan.


Kaavassa Hepomäen alueen toimenpiteenä on määritelty kulttuurimaiseman suojelu. Mahdollinen rakennuspaikkojen sijoitus on tehtävä lähtökohtana vanhan kylärakenteen säilyttäminen. Alueella on tärkeä viljellä peltoja.

Lähde Kaavatieto: Sulkavan kunta, Saimaan ja Siikajärven alueen rantaosayleiskaava.

Tilan rakennuksia

Tilan historiallisia esineitä 

Tilalla on säilytetty paljon vanhoja maatalouden harjoittamiseen liittyvää esineistöä. Tässä kuvassa puulapio, jossa raudalla vahvistettu terä.

Lapio ja pojat.jpg
Tilan mailta löydettyjä esineitä

Tilan emäntä Aune Pellinen on kerännyt useiden vuosikymmenien aikana tilan pelloilta ja puutarhasta erilaisia esineitä. Rautakuonaa ja magneettisia kiviä - raudanvalmistuspaikka , vesi on edelleen rautapitoista

Ruukunpaloja, paljon, eri aikakausilta.